Viemäri- ja käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 30–50 vuotta. Putkista irtoavat epäpuhtaudet voivat aiheuttaa tukoksia hanoihin, wc-istuimiin ja lämmönvaihtimiin. Haasteen käyttöveden puhtaudelle aiheuttavat myös kerrostaloissa tyhjillään olevat asunnot, joiden putkissa vesi seisoo, kirjoittaa TM Rakennusmaailma -lehti.
Kun käyttövesiputket alkavat tulla ikänsä päähän, niiden vuotoriski kasvaa ja veden laatu heikkenee. Viemäriputkien kunto voidaan selvittää kuvaamalla. Käyttövesiputket sen sijaan ovat tilavuudeltaan niin pieniä, ettei kuvaus yleensä ole mahdollinen.
Käyttövesiputkien ensimmäiset merkit huononevasta kunnosta ovat yleensä vuodot, veden maun muuttuminen sekä epäpuhtauksien aiheuttamat tukokset wc-istuimissa, hanoissa ja lämmönvaihtimissa. Kerrostaloissa tyhjillään olevien asuntojen putkissa seisova vesi puolestaan mahdollistaa bakteerien kasvun putkistossa.
Suurin osa Suomen rakennuskannasta on peräisin 1970-luvulta, ja niiden käyttövesiputkisto on tehty kupariputkista. Ikääntyessä putkien sisään kertyy patinaa, jota voi irrota veden joukkoon. Tällä hetkellä putkiremontteja tehdäänkin eniten juuri 70-luvulla rakennettuihin taloihin.
Putkiremonttia suunnitellessa on tärkeää muistaa myös käyttövesiputkien vaihtaminen. Ne kulkevat pääosin samoissa kuiluissa viemäriputkien kanssa, joten vaihto hoituu samalla, kun rakenteita avataan. Jos viemäriputket päätetään sukittaa, täytyy muistaa, että käyttövesiputket pitää ehkä kuitenkin vaihtaa, muuten niiden vuotoriski kasvaa, neuvoo Geberitin tuotepäällikkö Tapio Aaltonen artikkelissa.
Lue lisää täältä.
Vesimaksuihin kohdistuu kasvava korotuspaine. Verkostoja on saneerattava, puhdistusvaatimukset kiristyvät, ja vesihuollon turvallisuuteen on panostettava aiempaa enemmän. Keski-Uudenmaan Veden toimitusjohtaja Kari Korhonen vakuuttaa, että vettä kyllä riittää.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Taloyhtiöiden talousvesi on pääsääntöisesti hyvälaatuista. Putkiremonttien ja vesilaitosten verkostosaneerausten siirtyminen liian kauas tulevaisuuteen muodostavat merkittävimmän uhan veden laadulle. Myös energiansäästötoimissa tulee varoa legionellabakteerin riskiä.
Pääasiallisia syitä asunnottomuuden kasvuun ovat pienten ja kohtuuhintaisten asuntojen puute, muutokset sosiaaliturvaan sekä yleisesti korkeat asumis- ja elinkustannukset. Maksuhäiriöiden ja vuokravelkojen lisääntyminen vaikeuttaa asunnon saantia entisestään.
Uhkasakon määrääminen taloyhtiölle edellyttää, että sillä on tosiasiallinen ja oikeudellinen mahdollisuus noudattaa sitä päävelvoitetta, jonka noudattamisen tehosteeksi sakko määrätään. Yhtiön mahdollisuuksia velvoitteen noudattamiseksi on arvioitava huolellisesti.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään