Asumisoikeuslain uudistusta koskevaan esitysluonnokseen tuli 20.5.-15.7. järjestetyllä lausuntokierroksella 70 lausuntoa. Palaute on sekä myönteistä että kriittistä vaihdellen huomattavasti lausunnonantajien ja aiheiden mukaan, ympäristöministeriö tiedottaa.
Lausunnonantajat ovat yksimielisiä siitä, että asumisoikeusjärjestelmää tulee kehittää, mutta näkemykset keinoista vaihtelevat. Nykyinen järjestelmä tarjoaa asukkaalle huoletonta asumista, jossa asunnoista ja asumisoikeusmaksun palautuksesta vastaa asumisoikeusyhtiö. Ympäristöministeriön valmistelema lakiesitys kehittää asumisoikeusasumista paremmaksi tältä pohjalta. Uudistuksen kohteena on asukasvalinta, asukashallinto ja rajoituksista vapauttaminen tietyissä tarkkaan määritellyissä poikkeustilanteissa. Pieni osa asumisoikeusasunnoista on asukaslähtöisissä asumisoikeusyhdistyksissä, ja myös tätä muotoa halutaan kehittää.
-Asukkaita huolettaa lausuntopalautteen mukaan muun muassa esitetty mahdollisuus vapauttaa asumisoikeusasunnot niitä koskevista rajoituksista, vaikkakin se olisi mahdollista vain tarkkaan rajatuissa poikkeustilanteissa. Rajoituksista vapauttamisen reunaehtoja haluttaisiin myös tiukentaa. Asukasvalinnan uudistuksen katsotaan heikentävän nykyisten hakijoiden oikeuksia. Asukkaat ehdottavat, että asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeen taso säädettäisiin ARA-vuokratasoa vastaavaksi.
-Kuntien mukaan uudistuksessa tulisi varmistaa uuden asukasvalintajärjestelmän yhdenmukaisuus ja siirtymäajan sujuvuus vaihdettaessa vanhasta järjestelmästä uuteen. Tähän toivotaan valvovan viranomaisen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n ohjeistusta ja asetustasoista sääntelyä.
-Myös asumisoikeusyhtiöt esittävät tarkennuksia lakiesityksen sisältämiin säännöksiin.
Esityksen valmistelua jatketaan lausuntopalaute huomioiden, ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyn aikana. Koska lakiesitys kytkeytyy monilla tavoin perusoikeuksiin, on siitä pyydetty lausunto myös oikeuskanslerinvirastosta.
Lue koko tiedote ja yhteenveto lausuntopalautteesta täältä.
Radonpitoisuudet ovat nykyään pienempiä ja radonaltistuminen kodeissa ja työpaikoilla vähäisempää kuin 2010-luvulla. Asuntojen radonmittauksia tehdään kuitenkin melko vähän. Radontietokannan tietojen perusteella radonkorjauksia tehtiin vuosina 2019–2023 arviolta 1 000 asunnossa.
Terveydelle vaarallinen radonkaasu löytää tiensä taloyhtiöihin siinä missä muihinkin kiinteistöihin. Huoneilman radonpitoisuutta pystytään kuitenkin alentamaan melko yksinkertaisilla toimenpiteillä.
Keravalaisessa taloyhtiössä ei viivytelty radonremonttiin ryhtymisessä. "Suosittelen kaikkia taloyhtiöitä mittaamaan radonin. Pään työntäminen pensaaseen ei auta", sanoo hallituksen puheenjohtaja Katja Mahlamäki.
Julkisivut joutuvat ilmaston muuttuessa aiempaa kovemmalle rasitukselle. Julkisivu on kuin sadetakki, joka pitää sisällään olevien kantavien rakenteiden olosuhteet siedettävinä. Käytännössä julkisivu siis suojaa merkityksellisiä rakenteita, sanoo yliopistonlehtori Toni Pakkala.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään