Kiinteistöliiton mielestä asunto-osakeyhtiöiden teettämien remonttien tulisi oikeuttaa kotitalousvähennykseen. Vähennysoikeuden laajennus vauhdittaisi noin neljännesmiljoonassa kerrostaloasunnossa vuoteen 2030 mennessä tarvittavan esteettömyysremontin toteutusta. Remontit ovat erityisen tärkeitä parannettaessa ikääntyneiden kotona asumisen edellytyksiä. Ne myös tukevat hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta ikääntyneiden hoitopalveluiden sisällyttämisestä kotitalousvähennyksen piiriin.
– Lähtökohtana on, että omistajat vastaavat asuntojensa kunnossapidosta ja korjauksista. Tarkkaan harkituissa tapauksissa, kuten esimerkiksi vanhusten kotoa asumisen mahdollistavissa hissi- ja esteettömyyskorjauksissa, tulisi korjausrakentamista tukea verotuksellisin keinoin, sanoo toimitusjohtaja Harri Hiltunen Kiinteistöliitosta.
Asunto-osakeyhtiön osakkaat maksavat kaikki taloyhtiön korjauskulut yhtiövastikkeissaan, joten heidän pitäisi verotuksellisesti olla samassa asemassa kuin omakotiasukkaiden.
Hallinnollisesti järjestelmä olisi helppo ja selkeä toteuttaa. Osakas saisi taloyhtiöltään vähennystä varten tarvittavat tiedot remonttiyrityksestä, työkustannuksista ja omasta vastikeperusteisesta maksuosuudestaan ja ilmoittaisi näiden perusteella tiedot verottajalle.
Kiinteistöliitto on yhteistyökumppanina mukana ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa 2013–2017. Ohjelmassa on arvioitu, että vuonna 2030 on tarve miljoonalle esteettömälle asunnolle. Nykyiset esteettömät asunnot ja arvioitu esteettömien asuntojen uudisrakentaminen kattavat tästä noin 600 000. Valtaosa vajeesta, noin 250 000 asuntoa, tulisi kattaa kerrostaloasuntojen esteettömyyskorjauksilla. Vuoteen 2030 asti tarvitaan vuosittain keskimäärin noin 6 000 hissi- ja sisäänkäyntikorjausta ja 7 000 saneerausta asunnoissa ja yhteistiloissa.
Asunto-osakeyhtiöiden osakkaiden omistamat noin 1,2 miljoonaa asuntoa sijaitsevat valtaosin kaupunki- ja kuntakeskuksissa. Osakkaista merkittävä osa on seniori-ikäisiä, joiden määrä kasvaa nopeasti. Pellervon taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan erityisesti kaupunkien kerrostalojen korjaustarve lisääntyy voimakkaasti seuraavien 10 vuoden aikana. Lisäksi tulisi saada kurottua umpeen 25 viime vuoden aikana syntynyttä korjausvajetta.
Uusia asuntoja tarvitaan jopa yli 35 000 vuosittain parin seuraavan vuosikymmenen aikana. Maahanmuuton vauhdittama väestönkasvu ja sitä seuraava asuntotarve keskittyvät voimakkaasti kasvaville kaupunkiseuduille. Vilkkainta kasvua ennakoidaan Helsingin ja Tampereen seuduille.
Asuntokauppa piristyy tänä vuonna, ja vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen odotetaan kasvavan noin 1,5 prosenttia, ennustaa Rakli suhdannekatsauksessaan. Asuntojen kysyntä on kohentunut, ja asuntojen kauppamäärät lähestyvät pitkän aikavälin keskiarvotasoja.
Asuntojen hinnat kääntyvät varovaiseen nousuun tänä vuonna, ja myös vuokrat nousevat yhä maltillisesti, ilmenee PTT:n asuntomarkkinaennusteesta. Asuntojen hinnannousun ajureina ovat laskevat korot, reaalitulojen kasvu ja suurten kaupunkien väestönkasvu.
Yksityiset vuokranantajat uskovat vuokra-asuntojen kysynnän kasvavan seuraavan vuoden aikana. Kysynnän ennakoidaan kasvavan erityisesti Vaasassa, Oulussa ja Tampereella. Asuntosijoittajien suurin kiinnostus kohdistuu alle 50 000 euron sijoitusasuntoihin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään