Asunto-osakeyhtiölaki edellyttää taloyhtiöiden hallituksilta yhtiön kiinteistöjen kunnossapitotarpeiden selvittämistä. Hallituksen tehtävänä on esitellä yhtiökokoukselle vuosittain selvitys seuraavan viiden vuoden kunnossapitotarpeesta.
Kuntoarvion avulla asunto-osakeyhtiö ja sen hallitus saa tiedon kiinteistön kunnossapitotarpeista ja kunnossapitotoimenpiteiden oikeasta ajoittamisesta.
– Kuntoarviossa selvitetään kiinteistön tulevat tekniset korjaustarpeet. Ne kirjataan pitkän tähtäimen suunnitelmaan (PTS) kiireellisyysasteen mukaisesti vuosi kerrallaan. Korjaustarpeet voivat olla esimerkiksi vesikaton huoltokorjaus tai ikkunoiden uusiminen. Kuntoarvion PTS:ssä esitetään karkeat kustannukset sisältävä paras arvio suurimmille korjaustoimenpiteille, sanoo Susteran tiimipäällikkö Juha Honka.
Kuntoarvion ennuste ulottuu kymmenen vuoden päähän. Lähimpien vuosien osalta arviot ja korjausehdotukset ovat tarkempia kuin kymmenvuotiskauden loppupäässä. Kiinteistön kuntoarvion päivitys kannattaa tehdä noin viiden vuoden välein, jotta tieto kiinteistön kunnosta ja tarvittavista korjaustoimenpiteistä olisi mahdollisimman hyvin tiedossa. Samalla on hyvä hetki tarkastaa tehtyjen ja tekemättömien kunnossapitotoimenpiteiden tilanne.
– PTS tehdään 10 vuodelle, mutta korjaustarveselvitys tarvitaan vähintään viidelle vuodelle. Autamme taloyhtiötä priorisoimaan korjausten oikea-aikaisuutta. Esimerkiksi sitä, onko saneerausvuorossa ensin vesikatto vai julkisivut.
Asuinkiinteistön korjaustarpeiden hyvä ennakointi ja ajan tasalla olevat tiedot kiinteistön kunnosta auttavat taloudellisessa ja suunnitelmallisessa kiinteistönpidossa. Yksittäisillä nopeilla ja pintapuolisilla ratkaisuilla päästään hetkeksi eteenpäin, mutta kulman takana saattaa odottaa jo isompi ongelma ja kustannukset.
On syytä hyväksyä, että korjaushankkeet ovat osa kiinteistönhallinnan arkipäivää. Niillä on suuri vaikutus taloyhtiön talouteen.
Kuntoarvion avulla selvitetään kiinteistön rakenteiden ja järjestelmien kunto tulevien korjaustarpeiden määrittämiseksi. Kuntoarvioon sisältyvä PTS kertoo korjausten ajoittumisesta, kiireellisyydestä sekä kustannustasosta.
– Esimerkiksi julkisivun paikkakorjaus visuaalisesti huonoimmista kohdista ei ratkaise pitkän ajan ongelmaa, jos koko julkisivu täytyy lähivuosina uusia. Kannattaa tutkia ensin, Honka sanoo.
Kuntoarvioon sisältyy myös lisätutkimustarpeiden suositukset kustannusarvioineen.
– Suosittelemme parasta ratkaisua noin 20–30 vuoden aikavälillä. Kuntoarviosta saatavat tiedot auttavat taloyhtiötä budjetoimaan korjaushankkeita pidemmällä aikavälillä. Taloyhtiö saa kuntoarviosta tiedon kiinteistön korjausvelasta, mikä voi vaikuttaa osaltaan rahoituksen saamiseen tulevaisuudessa.
Kuntoarvion tarkoitus on selvittää taloyhtiön rakenteiden ja järjestelmien kunto tulevien korjaustarpeiden määrittämiseksi rakenne-, LVI- ja sähkötekniikan osalta. Noudatamme kuntoarvioissa laatujärjestelmäämme sekä asuinkiinteistöjen kuntoarviointiohjeita RT 103002, RT 103003 ja RT 103098.
Aloitamme kuntoarvion asukaskyselyllä tai -tiedotteella. Sen jälkeen tutustumme lähtöaineistoon, jossa voi olla jo tiedossa taloyhtiön mahdollisia korjaustarpeita. Toteutamme taloyhtiöiden kuntoarviot kolmihenkisen asiantuntijaryhmän voimin.
– Korjaushistoriat vaihtelevat kiinteistöjen välillä. Kuntoarvioon kuuluu aina myös esimerkiksi kevyt energiavertailu kiinteistön lämmön, veden ja kiinteistösähkön osalta. Kiinteistökierroksella kierrämme kiinteistön laajasti: tekniset tilat, kellarit, vesikaton, yhteiset alueet, pihat, osan porrashuoneesta ja asunnoista vähintään 10–20 prosenttia. Kiinteistökierrokselle osallistuvat rakennustekniikan, LVIA:n ja sähkötekniikan asiantuntijat, Honka kertoo.
Kiinteistökierroksen jälkeen asiantuntijat laativat raporttiosuutensa. Ne kootaan kuntoarvioraportiksi, joka sisältää 10 vuoden PTS:n.
Märkätilatarkastus antaa tärkeää tietoa kiinteistön märkätilojen kunnosta sekä tulevien korjausten tarpeesta. Tarkastus sisältää märkätilojen kosteusmittaukset. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä kosteusvaurioiden syntymistä ja niistä aiheutuvia ongelmia.
Suomen Talokeskus Oy
Kuntoarvio on taloyhtiölle keskeinen työkalu rakennuksen kunnon ja tulevien korjaustarpeiden hahmottamiseen. Kysyimme Susteran kuntoarviopalvelun vastaavalta Juha Hongalta, mistä palvelun hinta tyypillisesti muodostuu.
Sustera
As Oy Iisalmen Vapaaherttualla menee hyvin. Talous on kunnossa, korjaustarpeita tarkastellaan kymmenen vuoden aikajänteellä, ja yhtiö sai vastikään Vuoden taloyhtiöteko -palkinnon. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Lämpsän mukaan syynä on hallituksen ja isännöitsijän hyvä yhteistyö.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Taloyhtiön arjessa moni käytännön asia nousee esiin vasta, kun jokin puuttuu tai ei toimi. Taloyhtiön hankintoja kannattaakin tarkastella kokonaisuutena ja varautua tuleviin tarpeisiin jo etukäteen. Kotimainen Hexaplan palvelee yrityksiä, taloyhtiöitä ja kiinteistöalan ammattilaisia ympäri Suomen.
Hexaplan
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään