Kuntotutkimus säästää kustannuksia julkisivusaneerauksessa

Julkisivun kuntotutkimus selvittää kiinteistön rakenteiden kunnon sekä korjaustarpeet ja antaa hyvät lähtötiedot korjaussuunnittelua varten.

Julkisivun kuntotutkimus on tarpeen tehdä ennen julkisivun korjaussuunnittelun aloittamista, viimeistään hankesuunnittelun yhteydessä. Julkisivun kuntotutkimus kohdistuu betonijulkisivuihin, parvekkeisiin, rapattuihin julkisivuihin, ikkunoihin ja vesikattoon. Vastaavasti tutkitaan myös pihakansi- ja autohallirakenteet.

Julkisivun kuntotutkimuksen tärkein tavoite on saada luotettava kuva rakenteen kunnosta, vaurioista ja vaurioiden laajuudesta korjaussuunnitelman lähtötiedoksi. Ensimmäinen julkisivun kuntotutkimus kiinteistössä tulisi tehdä noin 15-20 vuotta rakennuksen valmistumisen jälkeen ja seurantatutkimukset noin 10 vuoden välein.

Betonirakenteesta aina näytteet

Kuntotutkimus sisältää piirustuksiin ja lähtötietoihin tutustumisen ennen tarkastuskäyntiä ja kenttätutkimuksia. Betonirakenteisen julkisivun kuntotutkimus sisältää aina betoninäytteiden poraamisen ja näytteiden analysoinnin laboratoriossa. Julkisivun kuntotutkimusraportissa esitetään myös alustavat korjausvaihtoehdot ja niiden kustannusarvio.

Betonirakenteisen julkisivun kuntotutkimus suoritetaan Suomen Betoniyhdistyksen ohjeiden mukaan. Haitta-aine- ja asbestikartoitus voidaan teettää joko kuntotutkimuksen yhteydessä tai erikseen vasta ennen korjaussuunnittelun aloittamista.

Oikea-aikainen julkisivuremontti säästää kustannuksia

Julkisivusaneeraus käynnistyy kuntotutkimuksen pohjalta, kun rakenteiden kunto, vauriot ja korjaustarpeet tunnetaan riittävän tarkasti.

Kun julkisivuremontti ja korjaustoimenpiteet tehdään ajoissa, ne voidaan tehdä kevyemmin menetelmin eikä rakenteita tarvitse kokonaan uusia. Saneeraussuunnittelun tavoitteena on oikean tasoinen ja kattava suunnitelma kiinteistön ulkovaipan kunnostamiseksi. Hyvällä suunnittelulla vältetäänkin yli- tai alimitoitettu korjaus ja päästään kokonaistaloudellisesti parhaaseen lopputulokseen.

Yleensä julkisivuremontti ajoittuu 30–40 vuoden ikäiseen kiinteistöön ja varsinkin laajempi julkisivusaneeraus tulisi olla tehtynä noin 10 vuotta ennen putkiremonttia. Julkisivuremontin yhteydessä on mahdollista tehdä useita muita rakenteellisia korjauksia, kuten kiinteistön parvekkeiden, ikkunoiden ja vesikaton korjaus tai salaojien sekä piha-alueiden kunnostus ja uudelleenjärjestelyt.

Julkisivusaneerauksen suunnittelusta toteutukseen ja valvottuun lopputulokseen

Julkisivusaneerausta edeltää hankesuunnitelman laatiminen, jossa arkkitehti ja rakennesuunnittelija selvittävät viranomaisvaatimukset ja mahdolliset paikalliset rakennustapaohjeet. Näiden pohjalta määritellään toteutusvaihtoehdot kustannusarvioineen. Toteutussuunnitteluvaiheessa täsmennetään tehtävät toimenpiteet ja suunnitellaan julkisivuremontti.

Suunnittelijat laativat asiakirjat urakkalaskentaa varten ja hakevat tarvittaessa rakennusluvan. Talokeskuksen rakennesuunnittelija voi myös kilpailuttaa urakan ja laatia urakkasopimuksen taloyhtiön ja urakoitsijan välille. Hyvä suunnittelu ja kilpailutus varmistavat tarjousten vertailukelpoisuuden ja helpottavat tilaajan päätöksentekoa.

Suunnittelun lisäksi Talokeskus voi vastata urakan valvonnasta. Valvonnan tehtävänä on valvoa sopimusten noudattamista, ohjata urakoitsijoita ja tukea asiakasta tavoitteiden saavuttamiseksi. Laadukas valvonta ja sujuva yhteistyö suunnittelijoiden kanssa takaa onnistuneen lopputuloksen.

Onnistunut julkisivuremontti vaatii erilaisten rakennustapojen ja menetelmien kattavaa tuntemusta sekä kokemusta eri aikakausien rakenteista. Talokeskus on ollut mukana sadoissa saneeraushankkeissa ja suunnittelijamme ovat perehtyneet myös vanhoihin rakenteisiin sekä erityistä huomiota vaativiin yksityiskohtiin.

Talokeskuksen asiantuntijat auttavat taloyhtiötä prosessin kaikissa vaiheissa aina julkisivun kuntotutkimuksesta hanke- ja toteutussuunnitteluun sekä urakan kilpailuttamiseen ja valvontaan.

Lue lisää julkisivusaneerauksesta  ja pyydä tarjous.