Suomalaisten asumismenot kasvavat keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa vuoteen 2018 mennessä. Asumisen ennakoidaan vievän entistä suuremman osan suomalaisten tuloista, ilmenee Suomen Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta.
Pääkaupunkiseutu on selvästi kallein paikka asua. Pk-seudun ja muun Suomen välilnen ero on suurimmillaan jopa yli 1 000 euroa kuukaudessa. Yleensäkin suuret kaupungit ovat ksutannusten kärjessä, poikkeuksena Oulu, joka lähes kaikissa asumismuodoissa ja asuntojen kokoluokissa on keskiviivan edullisemmalla puolella.
Omistusasujalle edullisimpia kaupunkeja ovat Kouvola ja Rovaniemi, Vuokralla asuville halvimpia ovat Kouvola ja Rauma. Suurimmat pääkaupunkiseudun ja muun Suomen asumismenojen eroon vaikuttavat tekijät ovat lainan lyhennys ja korko, jotka Helsingissä ovat 3,5-kertaiset Kouvolaan verrattuna.
Kiinteistöliiton arvion mukaan 60-neliöisessä kerrostaloasunnossa maksetaan selvästi eniten kiinteistöveroa Helsingissä, 480 euroa vuodessa. Seuraavina tulevat Tampere ja Kuopio, noin 380 euro vuodessa.Raumalla vastaavan asunnon kiinteistövero on 130 euroa vuodessa.
Neljännen kerran tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin asumismenoja esimerkkitalouksien avulla 21 suurimmassa kaupungissa.
Asumismenot supistuvat tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin, ilmenee Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:lla teettämästä selvityksestä. Suurin syy kehitykseen on korkomenojen sekä sähkön ja öljyn hinnan lasku. Asumismenojen kehitys vaihtelee paljon eri asumismuotojen välillä.
Tänä vuonna veroilmoitusten määräpäiviä on aikaistettu siten, että palkansaajien tulee tarkistaa ja palauttaa veroilmoitus jo huhtikuun aikana. Vuokranantajan kannattaa selvittää, mitä kaikkia verovähennyksiä voi tehdä vuokraustoiminnastaan.
Jos asunto on otettu yhtiön hallintaan, hallituksen on lain mukaan viipymättä vuokrattava se käyvästä vuokrasta sopivalle vuokralaiselle hallintaanoton ajaksi. Yhtiöllä on lisäksi velvollisuus selvittää paikkakunnan käypä vuokrataso.
Tilaajille
Julkisivutyöt vähenivät viime vuonna yhdeksän prosenttia. Tänä ja ensi vuonna markkinat kasvavat uudisrakentamisen vetämänä, vaikka korjausrakentaminen kääntyy uudestaan laskuun. Julkisivukorjausten tarve on noin 400 miljoonaa euroa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään