Kevythormissa piilee tulipaloriski – älä lämmitä liikaa
Teksti Suomen Kiinteistölehti
Kuvat Bigstock
Juttu tiivistettynä
Liiallinen lämmitys kovilla pakkasilla lisää tulisijojen ja savuhormien tulipaloriskiä.
Erityisesti kevythormit, jotka yleistyivät 2000-luvulla, ovat riskialttiita ylikuumenemisen vuoksi.
Säännöllinen nuohous vähentää tulipaloriskiä; lain mukaan tulisijat on nuohottava vähintään kerran vuodessa.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Liiallinen lämmitys kovilla pakkasilla lisää tulisijojen ja savuhormien tulipaloriskiä. Erityisen riskialttiita ovat kevythormit, sillä ne kuumenevat rakenteissa nopeammin kuin perinteiset tiilipiiput.
Kevythormit yleistyivät Suomessa 2000‑luvulla ja ne ovat tyypillisiä 2000–2020‑luvun omakotitaloissa. Suoraan tulisijan päältä lähtevä pyöreä ja metallinen kevythormi on väärin asennettuna paloturvallisuusriski.
Kevythormin sileä teräspinta kerää usein vähemmän nokea kuin tiilihormi, mutta ylikuumeneminen ja nokipalot voivat olla teräshormissa nopeampia.
– Kun tulisijaa pidetään kovilla pakkasilla jatkuvasti kuumana, hormi ei ehdi jäähtyä, ja yläpohjan eristeet voivat ylikuumentua ja alkaa kyteä huomaamatta, kertoo Pohjola Vakuutuksen omaisuusvakuuttamisen korvauspäällikkö Sini Kujala.
Säännöllinen nuohous pienentää tulipaloriskiä
Tulisijoista alkunsa saavat tulipalot syntyvät useimmiten virheellisestä käytöstä tai puutteellisesta huollosta, ei itse tulisijasta. Esimerkiksi nuohouksen laiminlyönti lisää paloriskiä selvästi.
Lain mukaan tulisijat ja hormit on nuohottava vakituisissa asunnoissa vähintään kerran vuodessa ja vapaa-ajan asunnoissa kolmen vuoden välein. Pitkään käyttämättömänä ollut hormi tulee nuohota ennen käyttöönottoa.
Nuohouksen lisäksi on tärkeää polttaa tulisijassa vain kuivaa puuta ja varmistaa hyvä veto nokipalojen ehkäisemiseksi. Tulisijaa ei saa lämmittää jatkuvasti täydellä teholla, vaan rakenteiden pitää antaa jäähtyä välillä.
Halpaverkkokaupoista tilatut dieselkäyttöiset ilmalämmittimet ovat aiheuttaneet useita rakennuspaloja kuluvan talven aikana, kertoo vakuutusyhtiö If tiedotteessaan. Monissa tapauksissa ilmalämmittimien käyttö- ja asennusohjeet ovat olleet puutteelliset tai puuttuneet kokonaan.
Isännöintiala käy läpi merkittävää muutosta, joka näkyy sekä yritysrakenteiden uudistumisena että alan toimintatapojen kehittämisenä. Isännöintiliiton toiminnanjohtaja haluaa parantaa alan arvostusta, mutta sanoo sen vaativan paljon töitä.
Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla ratkaisunsa isännöintialan kartellista. Kartellissa Isännöintiliitto ja kuusi isännöintiyritystä sopivat 2014–2017 keskenään isännöintipalvelujen hinnoista ja pyrkivät korottamaan valtakunnallisesti isännöintitoimialan hintatasoa.
Puulla lämmittäminen on muita lämmitysjärjestelmiä alttiimpi aiheuttamaan palovahinkoja. Pakkaskaudella syttyneiden tulipalojen syy on useimmiten varomaton tulenkäsittely ja inhimilliset virheet. Tulisijaa ei saisi lämmittää liikaa eikä jättää palamaan vartioimatta.
Olet lukenut 1/5 maksuttomasta artikkelista
Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään