Liiallinen lämmitys kovilla pakkasilla lisää tulisijojen ja savuhormien tulipaloriskiä. Erityisen riskialttiita ovat kevythormit, sillä ne kuumenevat rakenteissa nopeammin kuin perinteiset tiilipiiput.
Kevythormit yleistyivät Suomessa 2000‑luvulla ja ne ovat tyypillisiä 2000–2020‑luvun omakotitaloissa. Suoraan tulisijan päältä lähtevä pyöreä ja metallinen kevythormi on väärin asennettuna paloturvallisuusriski.
Kevythormin sileä teräspinta kerää usein vähemmän nokea kuin tiilihormi, mutta ylikuumeneminen ja nokipalot voivat olla teräshormissa nopeampia.
– Kun tulisijaa pidetään kovilla pakkasilla jatkuvasti kuumana, hormi ei ehdi jäähtyä, ja yläpohjan eristeet voivat ylikuumentua ja alkaa kyteä huomaamatta, kertoo Pohjola Vakuutuksen omaisuusvakuuttamisen korvauspäällikkö Sini Kujala.
Tulisijoista alkunsa saavat tulipalot syntyvät useimmiten virheellisestä käytöstä tai puutteellisesta huollosta, ei itse tulisijasta. Esimerkiksi nuohouksen laiminlyönti lisää paloriskiä selvästi.
Lain mukaan tulisijat ja hormit on nuohottava vakituisissa asunnoissa vähintään kerran vuodessa ja vapaa-ajan asunnoissa kolmen vuoden välein. Pitkään käyttämättömänä ollut hormi tulee nuohota ennen käyttöönottoa.
Nuohouksen lisäksi on tärkeää polttaa tulisijassa vain kuivaa puuta ja varmistaa hyvä veto nokipalojen ehkäisemiseksi. Tulisijaa ei saa lämmittää jatkuvasti täydellä teholla, vaan rakenteiden pitää antaa jäähtyä välillä.
Muuttuneet asumisen tavat, kuten sisustaminen, lasitukset ja sähkölaitteiden lataaminen, lisäävät parvekkeiden paloturvallisuusriskejä. Oikealla toiminnalla ja huolellisuudella parveke pysyy asumiseen turvallisena.
Halpaverkkokaupoista tilatut dieselkäyttöiset ilmalämmittimet ovat aiheuttaneet useita rakennuspaloja kuluvan talven aikana, kertoo vakuutusyhtiö If tiedotteessaan. Monissa tapauksissa ilmalämmittimien käyttö- ja asennusohjeet ovat olleet puutteelliset tai puuttuneet kokonaan.
Valesokkeli on riskirakenne, joka voi altistaa talon kosteusvauriolle. Sen kunto kannattaa selvittää, vaikkei ongelmia olisikaan havaittu. Vaurioituneen rakenteen korjaaminen tekee talosta terveellisemmän ja kohentaa sen arvoa.
Palkitun isännöitsijän, yrittäjä Sami Asujamaan, kädenjälki ja palo isännöintialan kehittämiseen näkyy uudistetussa Isännöinnin käsikirjassa. Teos kokoaa yhteen alan parhaat käytännöt ja viimeisimmät tiedot ja se sopii arjen tueksi niin uusille kuin kokeneille isännöitsijöille.
Kiinteistömedia Oy
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään