Sähkölaitteesta tai -asennuksesta alkaneita tulipaloja oli vuonna 2018 yli 2500. Sähköpalojen suurin yksittäinen syy oli lieden valvomaton tai huolimaton käyttö. Sähköpaloissa menehtyi viime vuonna 11 ihmistä. Kuudessa kuolemantapauksessa palo alkoi sähköliedestä. Tiedot ovat peräisin Pelastustoimen PRONTO-rekisteristä.
Sähkölaitteista tai -asennuksista syttyneitä tulipaloja kirjattiin pelastustoimen PRONTO-rekisteriin viime vuonna noin 2500 kpl. Eniten sähköpaloja aiheuttaneita laitteita kotitalouksissa olivat liedet ja uunit (noin 950 kpl), valaisimet (noin 200 kpl) ja kiukaat (noin 140 kpl). Sähköpalojen määrä on pysynyt melko samana vuodesta toiseen.
Sähköpaloissa on menehtynyt 2010-luvulla keskimäärin 15 ihmistä vuodessa. Viime vuonna sähköpalokuolemien määrä kääntyi laskuun ja tapauksia oli vähiten viiteen vuoteen (8). Vuosina 2014 ja 2016 sähköpalokuolemia oli yli 20.
Sähköpalolla tarkoitetaan tulipaloa, joka saa syttymisenergiansa suoraan sähköstä, esimerkiksi liedestä, kiukaasta, kylmälaitteesta, valaisimesta tai sähköasennuksesta.
– Sähkölaitteesta alkaneen palon syynä on usein ihmisen toiminta – huolimattomuus, käyttö- ja asennusohjeiden vastainen toiminta, huollon laiminlyönti tai laitteen vaurioituminen. Yleisin palon aiheuttaja on lieden unohtuminen päälle tai sen kytkeytyminen vahingossa päälle, jolloin liedelle jäänyt ruoka tai palava materiaali on syttynyt tuleen. Kiuaspaloissa pyykin kuivattaminen löylyhuoneessa sekä kiukaalle kuulumattomat esineet ovat tavallisimpia palon aiheuttajia, kertoo Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Jukka Lepistö.
– Sähköpaloja voi ehkäistä, kun käyttää sähkölaitteita oikein ja tarvittaessa valvottuna. Esimerkiksi ruokaa laitettaessa pitää vahtia liettä ja kiukaan tai pesukoneiden päällä ollessa on syytä olla kotosalla. Muita käytännön ohjeita sähköpalojen välttämiseksi ovat: älä säilytä tavaraa lieden päällä, keskity kokkaamiseen, älä käytä saunaa varastona äläkä kiuasta pyykinkuivaukseen, Lepistö neuvoo.
– Liesipalojen ehkäisemiseksi on olemassa myös teknisiä ratkaisuja, kuten liesiturvalaitteet, jotka katkaisevat automaattisesti virran liedestä. Sähkölaitteiden asennuksia ja korjauksia saavat tehdä vain sähköalan ammattilaiset, Lepistö muistuttaa.
Tehokkaat litiumioniakut ovat yleistyneet kodin sähkölaitteissa ja koneissa. Li-ion-akkuja on esimerkiksi kännyköissä, tietokoneissa sekä sähköpyörissä ja tasapainoskoottereissa. Akkuja pitää ladata käyttöohjeen mukaisesti ja valvoa lataamista. Akut palavat sytyttyään räjähdysmäisesti ja niitä on hankala sammuttaa.
Toimiva palovaroitin auttaa havaitsemaan palon riittävän aikaisessa vaiheessa. Palossa aikaa poistumiseen on vain minuutteja, koska myrkylliset palokaasut tappavat hyvin nopeasti. Tarkista palovaroittimen toiminta säännöllisesti painamalla testinappia ja vaihda paristo säännöllisesti, esimerkiksi 112-päivänä 11. helmikuuta.
Sähköpaloja kirjattiin viime vuonna pelastustoimen tietokantaan 2 340. Pienelektroniikan akuista ja latureista syttyneiden palojen määrä on noussut vuosi vuodelta. Se ei silti ole kovin suuri suhteessa kodeissa olevien akkujen ja latureiden määrään.
Taloyhtiö voi vaikuttaa merkittävästi siihen, miten kauan rakennuksen osat ja laitteet pysyvät toimintakuntoisina. Rakenteiden kunnon seuraaminen sekä huoltojaksojen noudattaminen varmistavat, että tekninen käyttöikä on mahdollisimman pitkä.
Huoneiston käyttötarkoituksen muutos esimerkiksi liikehuoneistosta asuinhuoneistoksi edellyttää yhtiöjärjestyksen muutosta ja rakennuslupaa. Toisinaan se saattaa myös vaatia kaikkien osakkaiden suostumuksen.
Tilaajille
Käyttöveden osuus taloyhtiön hoitokuluista on suuri. Vedenkulutukseen voidaan vaikuttaa muun muassa seuraamalla ja muuttamalla omia vedenkäyttötottumuksia sekä alentamalla käyttövesiverkoston painetta. Asumiskustannuksia voidaan pienentää helposti vähentämällä vedenkulutusta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään