Suomessakin on syytä varautua jätevesihuollon laajoihin häiriötilanteisiin. Taloyhtiöiden ja isännöintitoimistojen kannattaa miettiä etukäteen, kuinka asukasviestintä hoidetaan, jos jätevesien viemäröinti estyisi pidemmäksi aikaa.
Jokainen meistä tuottaa sanitaatiojätettä, siis virtsaa ja ulostetta wc-papereineen, noin kaksi litraa vuorokaudessa. Kaupunki- ja taajama-alueilla sanitaatiojätettä syntyy päivittäin valtavia määriä.
Jätevesien viemäröinnin estyminen päiväkausiksi olisi vakava paikka. Terveys- ja ympäristöriskit kasvaisivat nopeasti.
Artikkeli on kirjautuneille
Kiinteistömedia-tilin luomalla pääset lukemaan tämän artikkelin ilmaiseksi. Luo tunnus tai kirjaudu sisään!
Asumishäiriöt ja häädöt ovat lisääntyneet viime vuosina roimasti aiemmasta. Taloyhtiökin voi olla vuokranantaja. Häiriötä aiheuttavan asukkaan häätäminen on pahimmillaan pitkä ja työläs prosessi, joka tuo ikävän kolhun myös yhtiön talouteen ja asumisviihtyvyyteen.
Uusi koko väestölle suunnattu Häiriö- ja kriisitilanteisiin varautuminen -opas on julkaistu Suomi.fi-verkkopalvelussa. Oppaan on toteuttanut sisäministeriö yhdessä Digi- ja väestötietoviraston sekä laajan yhteistyöverkoston kanssa. Siinä on tietoa myös taloyhtiön varautumisesta, kuten väestönsuojien käyttöönotosta.
Lähes yhdeksän kymmenestä yli 35-vuotiaasta on jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että huoltovarmuus on olennainen osa kansallista turvallisuutta. Kyselyyn vastanneista 40 prosenttia kokee olevansa melko tai erittäin hyvin varautunut pidempiin sähkökatkoihin tai muihin häiriötilanteisiin.
Puolet suomalaisista arvioi, että heidän kotitaloutensa varautuminen vastaa viranomaisten ja järjestöjen antamaa kansallista 72 tunnin suositusta. Parhaiten varautuneita ovat yli 65-vuotiaat, joista yli kaksi kolmannesta toimii suosituksen mukaisesti.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään