Ympäristöministeriön asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuutta arvioinut hanketyöryhmä on esittänyt asunto- ja kiinteistökaupan verokannan yhtenäistämistä. SKVL vaatii varainsiirtoveron poistamista tai vähintään asunto- ja kiinteistökaupan verokannan yhtenäistämistä 2 prosenttiin. Varainsiirtoveron yhtenäistäminen elvyttäisi kiinteistö- ja asuntokauppaa ja sitä kautta myös korjaamista ja saneerausta. Muutos tulisi toteuttaa viipymättä vähintään määräajaksi.
”Nykyinen asuntokaupan verotus vääristää markkinoita, koska varainsiirtovero kohtelee asuntokauppoja eri tavoin niiden omistusmuodosta riippuen”, kummeksuu Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry:n toimitusjohtaja Jaana Anttila-Kangas. Kiinteistön kauppahinnasta peritään 4 prosentin varainsiirtovero. Täysin vastaavan osakeyhtiömuotoisen kiinteistön osakekaupasta perittävä vero on 2 prosenttia. Kokonaisen rakennuksen, asuntotontin tai esimerkiksi omakotitalon kaupasta maksettava vero on siis 2-kertainen osakekaupan verotukseen nähden. Eri veroprosenteille ei ole mitään järkevää perustetta.
”Varainsiirtovero on asuntojen kohdalla puhtaasti muuttovero, jolla valtio käytännössä heikentää työn perässä muuttavien ihmisten taloudellista asemaa ja kannustaa ihmisiä asumaan elämäntilanteen ja työmatkojen kannalta sopimattomissa asunnoissa. Suuremmissa kaupungeissa kauppahinnan päälle maksettava varainsiirtovero on omakotitaloissa toistakymmentä tuhatta euroa”, muistuttaa Anttila-Kangas, ja jatkaa: ”Varainsiirtoverolla siis rankaistaan niitä, jotka joutuvat muuttamaan työn perässä.Jostain syystä erityisesti työn perässä muuttavia lapsiperheitä halutaan rankaista kaksinkertaisella verolla.”
Kotitalouksien kiinteistö- ja asuntokaupat rahoitetaan pääsääntöisesti asuntolainalla, jonka määrää kotitaloudet joutuvat korottamaan varainsiirtoveron maksamiseksi. Valtion verotus syventää erityisesti omakotitalouksien ja asumishistoriansa alkupäässä olevien lapsiperheiden velkataakkaa. Asumismuotojen erilainen verokohtelu on myös johtanut tarpeettomiin hallinnollisiin ratkaisuihin, kun rakennusliikkeet ovat perustaneet asunnonostajille edullisempia keinotekoisia pieniä asunto-osakeyhtiömuotoisia omakotiyhtiöitä.
SKVL sen sijaan vastustaa Ympäristöministeriön hanketyöryhmän esitystä ensiasunnon ostajien varainsiirtoverovapauden poistamisesta. Vuonna 1990 tehtiin merkittävä sosiaalinen leimaverolain muutos, jolla leimaverolakiin otettiin säännökset leimaverovapaudesta. Tavoitteena oli helpottaa nuorten henkilöiden ensiasunnon hankkimista. ”Onko nyt tarkoitus tehdä toiseen suuntaan sosiaalisesti merkittävä muutos, jolla lisätään eriarvoisuutta ja asetetaan nuoret ensiasunnon ostajat huonompaan asemaan”, kysyy Anttila-Kangas.
Valtiovarainministeriö arvioi vuoden 2015 varainsiirtoveron tuotoksi noin 618 milj. euroa. Varainsiirtoveron yhdenmukaistaminen 2 prosenttiin laskisi valtion verotuloja, mutta kiinteistö- ja asuntomarkkinoiden elpyminen kerrannaisvaikutuksineen väistämättä kompensoisi verotulojen menetyksen.
SKVL vaatii uudelta hallitukselta uusia ja monipuolisempia keinoja kiinteistö- ja asuntokaupan elvyttämiseksi. Kaupan esteiden purkaminen olisi hallitukselta tehokas ja edullinen toimenpide ja pienentäisi tätä kautta tehokkaasti pitkään kestänyttä taantumaa, tukien näin työllisyyden positiivista kehitystä.
Taloyhtiö voidaan poistaa rekisteristä tai asettaa selvitystilaan, jos yhtiöllä ei ole rekisteriin merkittyä toimikelpoista hallitusta, elinkeinotoimintalaissa tarkoitettua edustajaa ei ole kaupparekisterissä tai yhtiö on asetettu konkurssiin, joka on rauennut varojen puutteessa.
Tilaajille
Huoneiston käyttötarkoituksen muutos esimerkiksi liikehuoneistosta asuinhuoneistoksi edellyttää yhtiöjärjestyksen muutosta ja rakennuslupaa. Toisinaan se saattaa myös vaatia kaikkien osakkaiden suostumuksen.
Tilaajille
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat viime vuonna koko maassa edellisestä vuodesta. Eniten laskivat pienten asuntojen hinnat. Hintaheilunta asuntomarkkinoilla jatkuu, mutta suurissa kaupungeissa alkaa mahdollisesti näkyä kasvun merkkejä.
Korjausrakentaminen on ollut alamaissa vuosia, eikä korkotason lasku ole yksin riittänyt sitä käynnistämään. Kiinteistöliiton mielestä korjausrakentamisen elvyttämisen on oltava keskeinen asuntopolitiikan tavoite.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään