Jos taloyhtiö harkitsee aurinkopaneelien hankkimista, on hyvä ymmärtää, mitä asioita on selvitettävä ennen asennusta, järjestelmää valittaessa ja asennuksen aikana, muistuttaa Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL.
Ennen aurinkosähköjärjestelmän hankintaa katon kunto ja rakenteellinen kestävyys pitää tarkistaa. Aurinkopaneelien alle jäävien katteiden tulee olla siinä kunnossa, että niiden käyttöikä on vähintään sama kuin katteen päälle asennettavalla aurinkopaneelistolla.
Jos urakoitsija havaitsee, että vesikatteet tai kattorakenteet ovat heikkoja tai vaativat korjausta, urakoitsija voi kieltäytyä hankkeesta. Vastuu kattorakenteista on ensi sijassa kiinteistönomistajalla.
Myös kattovalmistajan takuuehdot ja ohjeet katolle tehtäviin asennuksiin tai muutoksiin kannattaa tarkistaa.
Verkkoyhtiöllä voi olla omat vaatimuksensa järjestelmän koosta suhteessa asiakkaan sähköliittymän kapasiteettiin. Verkkoyhtiön täytyy voida erottaa pientuotanto verkosta, jos jakeluverkon turvallisuus on vaarassa.
Myös pelastusviranomaisilla on ohjeita etenkin suuriin kohteisiin, joissa voidaan joutua evakuoimaan ihmisiä kattojen kautta.
– Mahdollisia lisävaatimuksia ovat esimerkiksi palo-osastointien huomioon ottaminen paneeliston katolle sijoittelussa sekä paneeliston virrattomaksi tekemisen keinot pelastustoiminnan yhteydessä, kertoo STULin tekninen asiantuntija Matti Orrberg.
Vaatimusten selvittäminen edellyttää yhteydenottoa alueelliseen pelastuslaitokseen ainakin niissä taloyhtiöissä, joilla on velvollisuus laatia pelastussuunnitelma. Rakennusvalvontaviranomaiselta tulee varmistaa, tarvitaanko paneeliston asennuttamiseen rakennuslupa.
Määräykset eivät edellytä paneeliston mitoituksen ja kannattavuuden tarkasteluja, mutta dokumentaatio näistä on osoitus urakoitsijan ammattitaidosta ja hyvästä asiakaspalvelusta.
– Aurinkosähköjärjestelmän hankintaprosessin jokaisesta vaiheesta tulee jäädä asiakkaalle hyvien dokumentointitapojen tai standardien mukainen kirjallinen todiste. Joistakin vaiheista on laadittava määräsisältöinen pöytäkirja osoitukseksi vaatimustenmukaisuudesta, Orrberg sanoo.
1. Asennusalustan, esimerkiksi katon, soveltuvuus asennukselle: Kattovalmistajan takuuehdot ja ohjeet, rakentamismääräykset, lumi- ja tuulikuormien huomiointi ja pelastusviranomaisten ohjeet.
2. Järjestelmän mitoitus kiinteistön tarpeisiin: Kiinteistön kulutustiedot ja -tarpeet, järjestelmän asennusolosuhteet ja toiminta näissä olosuhteissa, järjestelmän kannattavuus.
3. Hankkeen luvat: Rakennusvalvonta, verkkoyhtiö ja suojelluissa kohteissa museoviranomaiset.
4. Urakointioikeutta edellyttävät sähköasennukset: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin urakoitsijarekisteri.
5. Paneeliston telineiden asennus: Telinevalmistajan ja paneelien valmistajan ohjeet, kattovalmistajan ohjeet.
6. Paneeliston, kaapelien ja laitteiden asennus: Sähköasennusten standardit ja laitevalmistajan ohjeet.
7. Sähköasennusten tarkastus ja tarkastuksen pöytäkirja: Sähköturvallisuuslain STL 1135/2016 edellyttämät standardien mukaiset tarkastukset, mittaukset ja pöytäkirjat tuloksista.
Lue lisää: Näin vantaalainen taloyhtiö hankki aurinkosähköjärjestelmän
Kun asuinkerrostalon pysäköintihalliin hankitaan sähköautojen latausjärjestelmä, on samalla hyvä laittaa kuntoon paloturvallisuusjärjestelmät. Sähköautopalot syttyvät yleensä latauksesta ja ovat vaikeita sammuttaa, vaikka polttomoottoriautojen palot ovatkin paljon yleisempiä.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Energiaselvitys eli energiaremontin hankesuunnitelma tukee taloyhtiötä energiaremonttia koskevissa päätöksissä. Energiaselvitys ja elinkaarilaskelmat antavat yhdessä selkeän kuvan taloyhtiölle sopivista ratkaisuista ja estävät virheinvestoinnit.
Suomen Talokeskus Oy
Vain noin joka kolmannessa taloyhtiössä on jonkinlainen koneellinen viilennysratkaisu käytössä, käy ilmi Kiinteistöliiton kyselystä. Useimmiten kyseessä on vähintään yhdessä asunnossa oleva ilmalämpöpumppu. Viilennystarpeet kannattaa huomioida tulevissa korjaushankkeissa.
Taloyhtiön hallituksen on syytä olla perillä siitä, mitä isännöinnistä ja kiinteistönhuollosta on sovittu ja mitä niistä maksetaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan puheenjohtajista kuitenkin vain neljännes kertoo tuntevansa isännöintisopimuksen kohtuullisesti.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään