Suomalaisten ihannetalotyyppi on edelleen omakotitalo, vaikka sen suosio työikäisten keskuudessa onkin laskussa. Ahtaasti asuvien kotitalouksien määrä kuitenkin kasvaa kaikkialla pääkaupunkiseudulla.
Pääkaupunkiseudun kaikissa kunnissa ahtaasti asuvien kotitalouksien määrä kasvaa. OPn ekonomistien tänään julkaiseman asuntomarkkinakatsauksen mukaan ahtaasti asuvien asuinkuntien määrä on kymmenessä vuodessa kasvanut pääkaupunkiseudulla 25 prosenttia. Ahtaasti asuvia kotitalouksia on nyt yli 11 000 enemmän kuin vuonna 2007.
– Kerrostaloasumisen suosio on kasvanut myös lapsiperheiden keskuudessa, mikä heijastuu myös asumisväljyyteen. Pääkaupunkiseudulla yhä useampi asuu ahtaasti, kun taas muualla maassa ahtaasti asuvien määrä jatkaa vuosikymmeniä kestänyttä laskuaan, sanoo OPn ekonomisti Henna Mikkonen.
Ahtaasti asuvien määrä on pääkaupunkiseudun ulkopuolella vähentynyt kymmenessä vuodessa kymmenellä prosentilla. Tilastokeskus katsoo ahtaasti asuviksi sellaiset asuinkunnat, joihin kuuluu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohden, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun.
Suomalaiset haaveilevat edelleen omakotitalossa asumisesta. Suomen ympäristökeskuksen asukasbarometrin mukaan puolet suomalaisista kertoo haluavansa asua omakotitalossa, vaikka omakotitaloasumisen suosio onkin tasaisesti laskenut. Puolet suomalaisista myös kertoo asuvansa mieluiten pientalovaltaisella alueella.
Kerrostalon asema ihannetalotyyppinä kuitenkin kasvaa. Erityisesti nuoret, ikääntyneet, yksin asuvat, autottomat ja pienituloiset toivovat voivansa asua keskustassa.
– Ihmisten todellisiin asumisvalintoihin vaikuttavat ihanneasumismuodon lisäksi käytännön realiteetit. Asuntoa valitessaan ihmiset pohtivat muun muassa, mihin heillä on varaa, onko lähialueella perheelle tärkeitä palveluita, asuvatko ystävät lähellä, ja kuinka pitkä matka työpaikalle on, toteaa Mikkonen.
Kerrostaloasuntoja rakennetaan nyt huomattavasti enemmän kuin omakotitaloja. Siinä missä pienten kerrostaloasuntojen hinnat ovat keskimäärin nousseet, omakotitalojen hinnat polkevat paikallaan. Nyt erityisesti he, jotka haluavat kotiinsa tilaa, voivat tehdä löytöjä keskusta-alueiden ulkopuolelta.
– Jos omakotitalon on valmis ostamaan kehyskunnista, voi asunnon hyvinkin löytää edelleen 2010-luvun alun hinnoilla, Mikkonen sanoo.
Kasvukeskuksissa hinnat ovat nousseet, mutta niiden ulkopuolella hinnat ovat pysyneet tasaisina tai jopa laskeneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Hinnoissa on paljon vaihtelua jopa kaupunkien sisällä. Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat nousseet keskustassa reuna-alueita nopeammin, kun taas Oulussa ja Joensuussa vanhojen osakeasuntojen hintojen kehitys eri puolella kaupunkia on selvästi tasaisempaa.
Kyselyn mukaan suomalaisten kiinnostus enintään 20 000 euroa maksaviin mökkeihin on lisääntynyt, kun taas entistä harvempi maksaisi mökistä yli 150 000 euroa. Mökin mukavuuksista tärkein on sauna, ja vene on mökkeilijöille tärkeämpi kuin sisävessa.
Kelan maksamaan yleiseen asumistukeen tulee vuoden alusta alkaen muutoksia, jotka voivat pienentää tuen määrää tai lakkauttaa sen kokonaan. Vastaisuudessa omaisuus vaikuttaa tuen määrään, ja omistusasuntojen tuet lakkautetaan. Leikkauksilla tavoitellaan säästöjä valtiontalouteen.
Moni kerrostalossa asuva kärsii tupakansavun kulkeutumisesta asuntoon tai parvekkeelle. Uudet taloyhtiöt ovat pääsääntöisesti savuttomia, mutta vanhoissa taloyhtiöissä tie savuttomaksi on mutkikas. Sen sijaan viranomaisen määräämä tupakointikielto, esimerkiksi parvekkeilla, on monille taloyhtiöille saavutettavampi vaihtoehto.
Kiinteistöihin asennettavien sähköauton latauslaitteiden myynti laski 23,8 prosenttia kolmannella vuosineljänneksellä, kertoo Sähköteknisen kaupan liitto. Vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana latauslaitteita myytiin 14,3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin samalla ajanjaksolla.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään