Suomen suurin isännöintialan yritys Realia Isännöinti järjesti 15.4.2015 Helsingin Messukeskuksessa Taloyhtiö 2015 -jatkot. Taloyhtiöiden päättäjille suunnatussa tapahtumassa keskusteltiin muun muassa kasvavasta korjausvelasta, taloyhtiöiden arvon kasvattamisesta sekä muuttuneen lainsäädännön vaikutuksesta hallitusten tehtäviin.
Jatkojen pääohjelmanumerona oli paneelikeskustelu, jossa omia näkemyksiään taloyhtiöasumisesta jakoivat eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma, Caverion Suomi Oy:n toimitusjohtaja Jarno Hacklin, Nordea Suomi Oyj:n pääkaupunkiseudun taloyhtiörahoituksen johtaja Jaana Bäckroos, Realia Isännöinnin liiketoimintajohtaja Timo Aarvala sekä Realia Isännöinnin päälakimies Matti Ruohonen. Paneelia johti Realia Groupin strategia- ja markkinointijohtaja Anu-Elina Hintsa.
Paljon keskustelua herättäneen paneelin aikana mielenkiinto kohdistui mm. Heinäluoman kannanottoon taloyhtiöiden korjausvelasta. Heinäluoman mielestä lainsäädännölliset toimenpiteet tulevat seuraavallakin hallituskaudella olemaan tärkeä mahdollistaja korjausvelan tehokkaalle hoidolle. Ilman ennakoivaa suunnittelua taloyhtiöiden – kansallisvarallisuutemme tukipilarin – arvon säilyminen tulee olemaan haasteellista. Korjausvelan alentamisesta keskustelu siirtyi luontevasti rakentamiseen Suomessa. Hacklin korosti rakentamisen laadunvalvonnan tärkeyttä sekä hankkeiden laatukriteerin entistä vahvempaa korostamista taloyhtiöiden päätöksenteossa.
Paneelissa pohdittiin myös, pystyvätkö taloyhtiöt yhteishankintoihin. Jaana Bäckroos kommentoi taloyhtiöiden yhteishankkeiden haasteina olevan taloyhtiöiden välinen yhteinen päätöksenteko sekä taloyhtiöiden erikseen käsiteltävä rahoitus. Toisaalta Bäckroos korosti myös, kuinka esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on nähty onnistumisia taloyhtiöiden välisissä yhteishankinnoissa.
Toinen illan kuuma peruna oli isännöinnin ja hallituksen rooli sekä niiden muuttuminen. 30 vuotta isännöintialalla toiminut Ruohonen nosti esille radikaalit viimeaikaiset lainsäädännön muutokset ja niiden aiheuttamat lisävelvoitteet taloyhtiöille. Häneen mukaansa kukaan ei arvannut säädäntävaiheessa, miten 1.7.2014 voimaanastunut laki harmaan talouden torjunnaksi vaikuttaa taloyhtiöihin. Lain mukaan taloyhtiöiden on valvottava kaikkia yli 15 000 euron arvoisia urakoitaan kuukausitasolla ja ilmoitettava verottajalle urakkatiedot sekä yhteisen työmaan syntyessä jokaisesta rakennustyömaalla työskentelevästä henkilöistä lähes 20 tietoa. Tämä on laajentanut sekä hallitusten että isännöitsijöiden työkenttiä.
Esimerkiksi taloyhtiöille tulevista lisävaateista johtuen Aarvala arvioi isännöinnin muuttuvan suuresti seuraavien 10 vuoden aikana. Aiemmin yksittäisinä elinkeinonharjoittajina nähdyt isännöitsijät siirtyvät yhä enemmän suurten yhtiöiden palvelukseen selviytyäkseen kaikkien velvoitteiden täyttämisestä, joten alalla tullaan näkemään entistä enemmän toiminnan tiivistymistä muutaman suuremman toimijan ympärille. Suurimman osan ostajista ollessa ns. ”maallikkoja” taloyhtiöiden asioissa, taloyhtiöiden tarvitsemien palveluiden paketointi helposti ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi on myös olennaista. Myös asukkaan huomioiminen isännöinnin asiakkaana pelkän hallituksen sijaan sekä asiakaskokemuksen kehittäminen ovat keskeisiä tulevaisuuden kehityssuuntia.
Kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijoiden julkistamassa raportissa tarkastellaan rakennetun ympäristön tilaa. Raportin mukaan korjausvelan hallinnan tulisi olla tärkein prioriteetti. Rakentamisessa tulisi siirtyä yhä enemmän uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen.
Oman toimen ohessa toimivan eli oto-isännöitsijän olisi hyvä olla oppimis- ja tiedonhaluinen toimija, joka tunnistaa oman osaamisensa rajat ja hakee tarvittaessa ulkopuolista asiantuntija-apua. Tärkeintä on, että hänellä on riittävästi aikaa isännöitsijän töiden hoitamiseen.
Moni kerrostalossa asuva kärsii tupakansavun kulkeutumisesta asuntoon tai parvekkeelle. Uudet taloyhtiöt ovat pääsääntöisesti savuttomia, mutta vanhoissa taloyhtiöissä tie savuttomaksi on mutkikas. Sen sijaan viranomaisen määräämä tupakointikielto, esimerkiksi parvekkeilla, on monille taloyhtiöille saavutettavampi vaihtoehto.
Laskevien korkojen myötä taloyhtiölainojen korkomenot ovat pienentyneet. Yleisesti taloyhtiöiden talous on aiempia vuosia parempi. Pankin arvion mukaan tänä keväänä rahoitusvastikkeet pienenevät, mutta hoitovastikkeet nousevat.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään