Kesän jälkeen käyttämättä olleen tulisijan sytyttämisessä piilee riskejä, muistuttaa Pohjola Vakuutus.
Viilenevät säät ja sähkön hinta saavat suomalaiset lämmittämään tulisijoja ahkerammin, mikä näkyy myös vahinkotilastoissa.
– Tulipaloista johtuvat omaisuusvahingot voivat nousta satoihin tuhansiin euroihin, ja riskinä ovat myös henkilövahingot, vakuutusyhtiön korvauspäällikkö Sini Kujala kertoo.
Pitkään käyttämättömänä olleen tulisijan lämmittäminen täytyy aloittaa rauhallisesti. Kylmä hormi halkeaa helposti, jos tulisijaa lämmitetään liian nopeasti liian kuumaksi.
Tulipaloja saa alkunsa myös tulisijasta singahtaneista kipinöistä, jotka sytyttävät ympärillä olevan materiaalin. Tulisijan edessä ei saa koskaan säilyttää palamisherkkiä asioita, kuten halkoja, muoviesineitä tai mattoja.
Kiinni unohdettu pelti tai ilmalukko saattaa aiheuttaa sisätiloissa savuvahingon.
– Ilmalukko syntyy, kun kylmää ja kosteaa tulisijaa lämmitetään liian nopeasti. Hormi näyttää ensin vetävän hyvin, mutta pölläyttääkin sitten kaikki savut sisälle, Kujala kertoo.
Tuhkan pitäisi aina antaa jäähtyä tulipesässä, minkä jälkeen se tulee nostaa palamattomaan kannelliseen metalliastiaan ja kaataa vettä tai talvella lunta päälle. Tuhkan säilytysastiaa ei tule koskaan jättää terassille tai rakennuksen välittömään läheisyyteen.
– Tiedämme lukuisia tapauksia, joissa rakennus on palanut tai sille on koitunut mittavia vahinkoja, kun tuhka on nostettu tulisijasta avonaiseen muoviämpäriin ja viety terassille jäähtymään. Pieni tuulenvire voi saada lämpimän tuhkan syttymään uudelleen vielä vuorokausien päästäkin.
Tulisijojen ja savuhormien säännöllinen nuohous parantaa paloturvallisuutta ja ennaltaehkäisee muun muassa vaarallisia nokipaloja. Savuhormissa syttyvä nokipalo saattaa sytyttää hormin vieressä olevat kattorakenteet palamaan.
Vakituisessa asunnossa tulee nuohota vuoden välein ja vapaa-ajan asunnossa kolmen vuoden välein. Ympärivuotisessa käytössä oleva vapaa-ajan asunto on nuohottava kerran vuodessa.
Nuohousta ei missään tapauksessa saa tehdä itse, vaan se täytyy teettää ammattinuohoojalla. Yli kolme vuotta käyttämättä ollutta tulisijaa ei saa käyttää ennen kuin se on nuohottu ja tarkastettu.
Hormin puhdistuksen lisäksi nuohoukseen kuuluu hormin ja tulisijojen kunnon tarkastaminen. Nuohoojalta saa tietoa esimerkiksi hormin rapautumisesta ja mahdollisista halkeamista.
Tulisijojen nuohous ajoitetaan usein lämmityskauden alkuun, vaikka todellisuudessa sen voi suorittaa milloin vain. Syksyllä nuohoojien työjonot ovat pitkiä, ja palvelua voi joutua odottamaan pitkään. Talvella tilaaminen onnistuu helpommin.
Valesokkeli on riskirakenne, joka voi altistaa talon kosteusvauriolle. Sen kunto kannattaa selvittää, vaikkei ongelmia olisikaan havaittu. Vaurioituneen rakenteen korjaaminen tekee talosta terveellisemmän ja kohentaa sen arvoa.
Pesukoneen väärin tehty liitos, ilmalämpöpumpun virheellinen asennus tai kylpyhuoneen vedeneristeen rikkova työvirhe voi johtaa kalliiseen vahinkoon. Kodin asennuksia ei tulisi tehdä itse, vaan teettää ammattilaisella, muistuttaa vakuutusyhtiö.
Kiinteistöalan arki näyttäytyy usein ulospäin teknisinä järjestelminä, aikatauluina ja huoltokirjoina. Todellisuudessa ala on kuitenkin ihmisläheinen ja yllätyksellinen. Kiinteistölehti Uusimaa seurasi Matinkylän huollon huoltomiehen Miko Hännisen työpäivää.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään