Rakentaminen supistuu tänä vuonna jo neljättä peräkkäistä vuotta. Rakentamisen kokonaismäärä vähenee vajaalla prosentilla. Talonrakentamisessa aloitukset kääntyvät kasvuun, mutta infrarakentamisessa pysytään miinuksella. Jos talouskasvu voimistuu ja työllisyys nousee, rakentamisen ennakoidaan kasvavan ensi vuonna 2–3 prosenttia.
Kuluva vuosi on rakennusalalle vielä vaikea. Uudisrakentamisen aloituskuutiot ovat pohjalukemissa, ja etenkin asuntotuotanto vähenee yhä. Korjausrakentaminen on kannatellut kituliasta talonrakentamista.
”Edellisinäkin keväinä olemme odottaneet kasvua seuraavaksi vuodeksi, mutta näkymät ovat aina heikentyneet vuoden mittaan ja vastassa on ollut uusi alamäki”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen kuvaa.
”Tällä kertaa perustamme näkemyksemme siihen, että monilla osa-alueilla rakentaminen on painunut niin alas, ettei siitä käytännössä ole kuin yksi suunta eli ylöspäin. Yleisessä talouskehityksessä on nähtävissä myönteisiä merkkejä, ja esimerkiksi teollisuuden investointihalukkuus on piristymässä. Näköpiirissä on suuria yksittäisiä hankkeita vaikkakaan ei toistaiseksi laajaa elpymistä”, Pakarinen sanoo.
Asuinrakentamisen aloitukset laskevat edelleen tänä vuonna vapaarahoitteisen asuntotuotannon supistuessa. Kuluttajakauppa on ollut nihkeää viime vuosina, mutta yksityiset rahastot ovat hankkineet asuntoja vuokrakäyttöön ja pitäneet asuntorakentamista käynnissä valtion tukeman tuotannon ohella.
Asuntomyynnin vilkastuminen vaatii kuluttajaluottamuksen vahvistumista, jota onkin jo nähty viime kuukausien aikana. Tämä heijastuisi myönteisesti myös omakotitalorakentamiseen, joka kyntää todella syvällä. Tänä vuonna ei uskota lähtevän liikkeelle kuin 5 000 omakotitalon rakentaminen, kun määrä oli takavuosina parhaimmillaan yli kolminkertainen.
”Tänä vuonna ennakoimme asuntojen aloitusmääräksi kaikkiaan 23 500, kun VTT:n arvioima tarve väestönkehityksen perusteella olisi noin 29 000. Jos tarve ylittää jatkuvasti tarjonnan, asuntojen hinnat ja vuokrat lähtevät nousuun etenkin kasvukeskuksissa. Asuntotilannetta ei pidä päästää kriisiytymään, vaan julkisen sektorin on omalta osaltaan varmistettava kohtuuhintaisen asumisen edellytykset muun muassa toimivalla kaavoituksella”, Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi toteaa.
Kaupungistuminen vaikuttaa tuleviin rakennustarpeisiin huomattavasti lähivuosina. Vastapainona kasvukeskusten rakentamiselle Rakennusteollisuus peräänkuuluttaa priorisointia väyläverkostossa koko maan tasolla, jotta raaka-aineiden kuljetus ja yhteydet vientisatamiin pysyvät kunnossa.
”Infraan panostamisella tähdätään juuri tavaraviennin edellytysten parantamiseen ja Suomen kilpailukyvyn nostamiseen. Jo 2,4 miljardiin euroon kasvaneen valtion väyläinfran korjausvelan kiinni kurominen on erityisen kannattavaa näin matalasuhdanteessa, kun kustannustaso on alhainen”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti lähettää terveisiä vaaleihin valmistuville poliitikoille.
Rakennusalan suhdanteiden ennakointia vaikeuttaa tällä hetkellä tilastotietojen puuttuminen. Tuoreimmat tiedot talonrakentamisen osalta yltävät vain vuoden 2014 lokakuuhun. Tilastokeskus uudisti viime vuoden lopulla rakentamisen tilastointiaan, mutta Väestörekisterikeskuksen tietoteknisten järjestelmien ongelmat ovat estäneet uuteen käytäntöön siirtymisen ja tilastointi on jouduttu keskeyttämään.
Viime vuoden virallisista tilastoista puuttuu loppuvuoden aloitustiedot kokonaan, mutta Rakennusteollisuus on pyrkinyt ottamaan ne huomioon omassa suhdannekatsauksessaan. Tilastoinnin puutteet vaikuttavat rakentamisen kokonaismäärän ja talonrakentamisen aloitusmäärien arviointiin.
Asuntorakentamisen aloitusmäärät laskevat tänä vuonna edelleen, ennustaa Rakennusteollisuus RT suhdannekatsauksessaan. Asuntoaloitukset ovat historiallisen alhaalla, 1950-luvun tasolla. Kasvua ei ole näkyvissä ensi vuonnakaan.
Rakentamisella on edellytyksiä kääntyä tänä vuonna pieneen kasvuun, mutta asuinrakentamisen kehitys jää heikoksi, selviää kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin suhdannekatsauksesta. Monissa kaupungeissa on ylitarjontaa asunnoista.
Pääkaupunkiseudulla purettiin vuosina 2024–2025 yli 300 rakennusta ennen niiden laskettua elinkaaren loppua, selviää Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n selvityksestä. Purkamisen syynä on kaupungistuminen ja kaupunkirakenteen muutos.
Ryhmärakentaminen tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle grynderirakentamiselle. Turussa neljä pariskuntaa löi hynttyyt yhteen ja lähti toteuttamaan toimivaa, turvallista ja energiatehokasta rivitaloyhtiötä omien toiveiden mukaisesti.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään