Kotitalouksien velkaantuminen on Suomessa historiallisella huipputasolla, laskettiinpa asiaa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin tai suhteessa bruttokansantuotteeseen, kirjoittaa Sampo Alhonsuo Finanssivalvonnan blogissa.
Vertailtaessa Suomea muuhun Eurooppaan on kotitatalouksillamme paljon velkaa, josta nopeasti kasvava osuus on asuntoyhteisövelkaa. Remontteihin ja korjausrakentamiseen käytettävä laina sekä uusien asuntojen yhtiölainaosuus ovat nostaneet kotitalouksien velkaantumisasteen hieman alle 128 prosenttiin, mistä asuntoyhteisölainojen osuus on yli 15 prosenttiyksikköä.
Vuonna 2019 kotitalouksien velkaantumisasteen ennustetaan nousevan 133 prosenttiin, mistä asuntoyhteisölainojen osuus olisi 19 prosenttiyksikköä. Kotitalouksien osuus asuntoyhteisöjen veloista onkin kasvanut vuodesta 2013 lähtien yli 10 prosentin vuosivauhtia, ja kumulatiivinen kasvu on melkein 77 prosenttia.
Vaikka kotitaloudella ei olisi asuntolainaa, joutuvat kaikki asunto-osakeyhtiöiden osakkaat maksamaan vastikkeita ja he ovat yhdessä vastuussa taloyhtiön taloudesta ja velasta.
Korkojen nousu voi olla tulevaisuudessa riski kotitalouksille työttömyyden ohella. Suurin osa lainoista on otettu vaihtuvakorkoisina, jolloin yleisen korkotason noustessa korkomenot kasvavat nopeasti.
Korkojen nousun vaikutus kotitalouteen euroissa kertaantuu, jos vaikutusta tulee monesta eri lähteestä; asuntolainoista ja kulutusluotoista. Asunto-osakeyhtiönkin lainoja pitää lyhentää.
Puunpoltosta aiheutuu terveydelle haitallisia pienhiukkasia ja syöpävaarallisia PAH-yhdisteitä. Kun puu palaa huonosti, haitallisia päästöjä syntyy moninkertaisesti enemmän kuin sen palaessa hyvin. Savupiipusta tulevan savun väristä voi päätellä, miten puhdasta palaminen on.
Puolet suomalaisista arvioi, että heidän kotitaloutensa varautuminen vastaa viranomaisten ja järjestöjen antamaa kansallista 72 tunnin suositusta. Parhaiten varautuneita ovat yli 65-vuotiaat, joista yli kaksi kolmannesta toimii suosituksen mukaisesti.
Ilmanlaatu pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla oli viime vuonna enimmäkseen hyvää tai tyydyttävää. Eniten ilmanlaatuun vaikuttavat tieliikenne ja kotitalouksien puunpoltto. Tiedot käyvät ilmi Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisemasta raportista.
Asumismenot supistuvat tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin, ilmenee Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:lla teettämästä selvityksestä. Suurin syy kehitykseen on korkomenojen sekä sähkön ja öljyn hinnan lasku. Asumismenojen kehitys vaihtelee paljon eri asumismuotojen välillä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään