Rakennushankkeen kosteudenhallintaa ohjaavan kosteudenhallintakoordinaattorin pätevyysvaatimuksia uudistetaan. Koordinaattorina voi toimia myös valvojan pätevyydellä.
Kuivaketju10 on koko rakennusprosessin kosteudenhallinnan kattava toimintamalli. Se sisältää hyvän rakennustavan mukaiset kosteudenhallinnan menettelyt rakennushankkeen osapuolille rakennushankkeen eri vaiheissa.
Rakentamisen Laatu RALA ry on tänä vuonna muokannut Kuivaketju10-toimintamallin verkkopohjaiseksi työkaluksi, jota pilotoidaan tällä hetkellä useissa hankkeissa. Toimintamalliin kuuluu oleellisena osana tilaajan nimittämä kosteudenhallintakoordinaattori, joka seuraa Kuivaketju10:n toimenpiteiden toteutumista ja tiedonkulkua hankkeen osapuolten välillä.
Pilotoinnin kautta saatujen kokemusten perusteella kosteudenhallintakoordinaattorin pätevyysvaatimuksia uudistetaan siten, että FISE:n myöntämä rakennustyön valvojan pätevyys mahdollistaa myös koordinaattorina toimimisen. Valvojan pätevyyden lisäksi kosteudenhallintakoordinaattorina voi toimia vastaavan mestarin tai rakennusfysikaalisen suunnittelijan pätevyydellä.
”Pätevyysvaatimuksien päivitys kasvattaa kosteudenhallintakoordinaattoriksi soveltuvien henkilöiden määrää ja edistää siten toimintamallin laajaa käyttöönottoa. Eri hankkeiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella valvojalla on vahvat edellytykset hoitaa koordinaattorin tehtävät”, toteaa Rakennustarkastusyhdistys RTY:n puheenjohtaja Pekka Seppälä.
Koordinaattorilta edellytettävää valvojapätevyyttä verrataan hankkeen vastaavan työnjohtotehtävän vaativuusluokkaan. Kun vaativuusluokka on tavanomainen, tulee koordinaattorilla olla paikallisvalvojan tai rakennustyön valvojan (RAV) pätevyys. Vaativassa luokassa edellytetään rakennusvalvojan tai rakennustyön valvojan (RAV) pätevyyttä. Poikkeuksellisen vaativassa luokassa koordinaattorilla tulle olla ylivalvojan tai vanhemman rakennustyön valvojan (RAVS) pätevyys.
Taloyhtiöt ovat melko tyytyväisiä saamiinsa isännöintipalveluihin, mutta kiitettävään arvosanaan on vielä matkaa. Tyytymättömyys voi johtaa asiakkuuden päättymiseen. Näin kävi As Oy Helsingin Sompasaaren Pookissa.
Kiinteistöliitto pitää kartelliin syyllistyneiden tahojen toimintaa tuomittavana ja niiden asiakkaiden kannalta erittäin valitettavana. Taloudellista vahinkoa kärsineillä taloyhtiöillä on mahdollisuus nostaa vahingonkorvauskanne ja hakea kärsityn vahingon korvaamista.
Omistusasujat ja asunto-osakeyhtiöt tekivät korjauksia yhteensä noin 6,8 miljardilla eurolla viime vuonna, ilmenee Tilastokeskuksen tiedoista. Kerrostaloyhtiöiden korjauksissa eniten rahaa käytettiin talotekniikan korjauksiin ja rivitaloyhtiöissä ulkopintojen ja rakenteiden korjauksiin.
Katon tarkastaa joka vuosi 44 prosenttia uusmaalaisista taloyhtiöistä, ilmenee Kiinteistöliitto Uusimaan teettämästä kyselystä. 42 prosenttia huolehtii tarkastuksesta enintään viiden vuoden välein. Harvemmin katto tarkastetaan 16 prosentissa yhtiöistä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään