Rakennushankkeen kosteudenhallintaa ohjaavan kosteudenhallintakoordinaattorin pätevyysvaatimuksia uudistetaan. Koordinaattorina voi toimia myös valvojan pätevyydellä.
Kuivaketju10 on koko rakennusprosessin kosteudenhallinnan kattava toimintamalli. Se sisältää hyvän rakennustavan mukaiset kosteudenhallinnan menettelyt rakennushankkeen osapuolille rakennushankkeen eri vaiheissa.
Rakentamisen Laatu RALA ry on tänä vuonna muokannut Kuivaketju10-toimintamallin verkkopohjaiseksi työkaluksi, jota pilotoidaan tällä hetkellä useissa hankkeissa. Toimintamalliin kuuluu oleellisena osana tilaajan nimittämä kosteudenhallintakoordinaattori, joka seuraa Kuivaketju10:n toimenpiteiden toteutumista ja tiedonkulkua hankkeen osapuolten välillä.
Pilotoinnin kautta saatujen kokemusten perusteella kosteudenhallintakoordinaattorin pätevyysvaatimuksia uudistetaan siten, että FISE:n myöntämä rakennustyön valvojan pätevyys mahdollistaa myös koordinaattorina toimimisen. Valvojan pätevyyden lisäksi kosteudenhallintakoordinaattorina voi toimia vastaavan mestarin tai rakennusfysikaalisen suunnittelijan pätevyydellä.
”Pätevyysvaatimuksien päivitys kasvattaa kosteudenhallintakoordinaattoriksi soveltuvien henkilöiden määrää ja edistää siten toimintamallin laajaa käyttöönottoa. Eri hankkeiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella valvojalla on vahvat edellytykset hoitaa koordinaattorin tehtävät”, toteaa Rakennustarkastusyhdistys RTY:n puheenjohtaja Pekka Seppälä.
Koordinaattorilta edellytettävää valvojapätevyyttä verrataan hankkeen vastaavan työnjohtotehtävän vaativuusluokkaan. Kun vaativuusluokka on tavanomainen, tulee koordinaattorilla olla paikallisvalvojan tai rakennustyön valvojan (RAV) pätevyys. Vaativassa luokassa edellytetään rakennusvalvojan tai rakennustyön valvojan (RAV) pätevyyttä. Poikkeuksellisen vaativassa luokassa koordinaattorilla tulle olla ylivalvojan tai vanhemman rakennustyön valvojan (RAVS) pätevyys.
Oman asuinalueen kaavoitushankkeita kannattaa seurata taloyhtiöissä silmä tarkkana ensimetreistä lähtien ja linjata mahdolliset muutosehdotukset yhdessä osakkaiden kanssa. Muutosehdotusten on oltava hyvin perusteltuja – pelkkä vastustaminen ei riitä.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran toiminnot itsenäisenä virastona päättyvät. Sen tehtävät siirretään Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukseen, jonka toiminta käynnistyy 1. maaliskuuta.
Lupiini, jättipalsami ja kurtturuusu ovat jo monien tuntemia haitallisia vieraslajeja. Poistamalla vieraslajit taloyhtiö edistää luonnon monimuotoisuutta. Samalla yhtiö täyttää velvollisuutensa hävittää omalla alueellaan esiintyvät haitalliset kasvilajit.
Kaikki osakkaan vaatimat asiat tulee ottaa käsiteltäväksi, jos ne ovat yhtiökokousasioita. Tällaisia voivat olla esimerkiksi korjaushankkeisiin, yhtiön yhteisten tilojen käyttöön tai yhtiön taloudelliseen tilanteeseen liittyvät asiat.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään