Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitasen asettama työryhmä on selvittänyt rakennusvalvonnan kehittämisen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset. Työryhmä luovutti selvityksensä Viitaselle 25.2.
Hallitus päätti osana rakennepoliittista ohjelmaa, että rakennusvalvonta kootaan nykyistä suuremmiksi, kuntarajat ylittäviksi yksiköiksi. Uudistuksen tavoitteena on yhtenäistää rakennusvalvontayksiköiden toimintatapoja, vahvistaa asiantuntemusta ja edistää asiakkaiden tasavertaista kohtelua.
Selvityksessä käsitellään yksiköiden muodostumista sekä vapaaehtoisen yhteistyön pohjalta että velvoittavan lainsäädännön pohjalta. Kunnat voivat jo nykyisen lainsäädännön puitteissa keskenään sopia ylikunnallisesta rakennusvalvontayhteistyöstä.
Uudistus voidaan toteuttaa myös siten, että kunnat velvoitetaan lainsäädännöllä määräajassa muodostamaan yhteistoiminta-alueita rakennusvalvonnan järjestämiseksi samaan tapaan kuin ympäristöterveydenhuollon uudelleenorganisoinnissa. Tällöin laissa säädettäisiin yksiköiden teknisen asiantuntijahenkilöstön vähimmäismäärästä riittävän ja yhtenäisen asiantuntemuksen varmistamiseksi. Kunnat saisivat valita, minkä kunnan tai kuntien kanssa ne yhteistoiminta-alueita muodostaisivat. Suurimmilla kaupungeilla asiantuntijahenkilöstön määrä olisi jo riittävä, jolloin niitä yhteistoiminta-alueen muodostamisvelvoite ei suoraan koskisi. Vaihtoehtona on myös velvoittavan sääntelyn avulla suoraan määrätä rakennusvalvontatoimen uudet alueet.
Selvityksessä korostetaan, että rakennusvalvonnan organisaatiouudistuksen ohella sen toimintaa tulee kehittää. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa viranomaisvalvonnan kohdentamista eri tavalla. Lisäksi yksiköiden asiantuntemuksen vahvistamisen ohella jatkossa voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän myös yksityistä asiantuntemusta.
”Asiantunteva ja tehokas rakennusvalvonta on kaikkien etu, ja selvityksen ansiosta pohja rakennusvalvonnan uudistamiselle on erinomainen”, sanoo kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen.
”Kuten selvityksessä korostetaan, tarvitaan organisaatiouudistuksen lisäksi myös rakennusvalvonnan toiminnallista ja sisällöllistä uudistamista. Kuulemme mielellämme mitä mieltä sidosryhmät ja asiakkaat ovat asiasta, jotta saamme yhdessä rakennettua Suomeen parhaan mahdollisen rakennusvalvonnan”, Viitanen jatkaa.
Ympäristöministeriö pyytää rakennus- ja kiinteistöalan toimijoilta vastauksia selvitykseen perustuviin kysymyksiin rakennusvalvontatoimen kehittämiseksi. Kommentteja pyydetään 24.3.2015 mennessä. Alan näkemyksiä hyödynnetään asian jatkovalmistelussa.
Uudistetun rakentamislain tavoitteena on sujuvoittaa lupaprosesseja, mutta käytännön vaikutukset voivat vaihdella kunnittain. Taloyhtiöiden on hyvä selvittää ajoissa, mitä vaatimuksia omalle hankkeelle muuttuneessa tilanteessa asetetaan.
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen voi tänä ja ensi vuonna jäädä hieman odotettua heikommaksi, selviää Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrista. Eniten kerrostaloissa tehdään tänä vuonna vesi- ja viemärijärjestelmien korjauksia. Seuraavien viiden vuoden aikana sähköautojen latauspisteet ovat yleisin kerrostaloyhtiön hanke.
Teknologian tutkimuskeskus VTT selvitti asuinrakennuksissa toteutettujen lämpöpumppuhankkeiden onnistumista. Tutkimuksessa huomattiin, että hankkeisiin lähdetään usein puutteellisin lähtötiedoin ja myös seuranta on puutteellista. Lämmityslaitteiston toimintaa tulee seurata aktiivisesti.
Putki- tai julkisivuremontin kaltaisen ison korjaushankkeen onnistuminen edellyttää lähtötilanteen tarkkaa selvittämistä, huolellista suunnittelua sekä päteviä urakoitsijoita ja valvojia. Taloyhtiön hallituksen pitää olla hereillä projektin alusta lähtien.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään