Arvio: asumisen tuissa isot linjat kohdallaan, yksityiskohdissa hiomista

Arvio asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuudesta luovutettiin tänään kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitaselle. Tarkastelussa olivat suorat asumisen ja asuntotuotannon tuet, niihin liittyvä sääntely sekä asumisen verotus. Arvion laati ympäristöministeriön asettama hankeryhmä, jonka puheenjohtajana toimi ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka.

Selvityksen mukaan suomalaisen asuntopolitiikan suuret linjat ovat kohdallaan. Kehitettävää löytyy etenkin asumisen tukien kohdentamisesta, kannustavuudesta ja tasapuolisuudesta, jotta kokonaisuus toimisi nykyistä paremmin.

Arvion mukaan:

  • Verotuksella ja tuilla tulisi ohjata nykyistä vähemmän kotitalouksien valintoja omistus- ja vuokra-asumisen välillä. Omistusasumista suosivasta asuntolainan korkojen verovähennysoikeudesta olisi luovuttava kokonaan seuraavalla hallituskaudella.
  • Verotus ja tuet eivät saisi aiheuttaa kannustinloukkuja tai vaikeuttaa työn perässä muuttamista. Omakotitalojen kaupasta perittävä varainsiirtovero olisi alennettava samalle kahden prosentin tasolle kuin osakehuoneistojen kaupan vero. Tällä tavoin voitaisiin varmistaa omistusasumisen eri muotojen tasapuolinen kohtelu ja helpottaa asuntojen myyntiä myös rakennemuutospaikkakunnilla.
  • Nykyistä ASP-järjestelmää (asuntosäästöpalkkio) tulisi jatkaa.
  • Olisi selvitettävä, kuinka paljon toimeentulotuella korvataan asumismenoja. Asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen enimmäismääriä olisi nostettava, jotta niitä ei tarvitsisi kattaa toimeentulotuella niin paljon kuin nykyisin.  Toimeentulotuki johtaa asumistukea useammin kannustinloukkuun.
  • Asuntotuotannon tukemista tulisi jatkaa alueilla, joilla asuntojen tarjonta on riittämätöntä ja joilla valtion tukemien asuntojen vuokra on selvästi markkinavuokraa alhaisempi.
  • Asumisoikeusasuntoja tarvitaan myös jatkossa.
  • Tulisi selvittää, kuinka valtion tukemaan asuntotuotantoon saadaan mukaan uusia toimijoita ja miten asuntojen kohdentumista pienituloisimmille asukkaille voitaisiin parantaa.
  • Valtion asuntorahasto tulisi säilyttää itsenäisenä, jotta asuntotuotannon rahoituksen pitkäjänteisyys voidaan turvata. On tarpeen selvittää, voiko rahaston varoja käyttää jatkossa myös lainoihin ja sijoituksiin, jotka tukevat asuntorakentamista ja kaupunkikehittämistä.
  • Valtion tukea tarvitaan asuntojen esteettömyyden edistämiseen väestön ikääntyessä nopeasti.

Arvion mukaan on keskeistä, että asumisen tukijärjestelmää ja tukipolitiikkaa koskevat muutokset ovat pitkäjänteisiä. Muutosten tulee tapahtua asteittain, jotta asuntomarkkinoilla ja kotitalouksilla on riittävästi aikaa sopeutua niihin.

Ministeri Viitanen: asuntorahaston pysyttävä itsenäisenä, korkovähennys tärkeä myös jatkossa

Raportin vastaanottanut ministeri Viitanen kiitti hankeryhmää tehdystä työstä. ”Käsissämme on kattava arvio asumisen verotuksesta ja monista erilaisista asumisen tuista. Tämä on kuitenkin vasta asiantuntijoiden pohjatyö ja poliittisten johtopäätösten aika on vasta myöhemmin. En siten ole sitoutunut työryhmän esityksiin poliittisesti.”

”Pidän erittäin tärkeänä, että valtion asuntorahasto pysyy jatkossakin riippumattomana valtion budjetista. Itsenäinen asuntorahasto on ainoa käytössämme oleva merkittävä tukiväline, kun budjettivarat vuosi vuodelta niukkenevat. Rahastoon asukkailta kerätyt varat tulee myös jatkossa suunnata kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen ja korjaamiseen”, ministeri Viitanen linjaa.

”Tärkeää on myös jatkaa nykyisiä suhdanneluonteisia 40-vuotisen korkotukilainoituksen edullisempia ehtoja.”

”Moni työryhmän ehdotuksista vaatii kuitenkin tarkkaa harkintaa. Esitys omistusasuntojen korkovähennyksestä luopumisesta tulevalla hallituskaudella on mielestäni epärealistinen. Etenkin lapsiperheille korkovähennys on tärkeä”, ministeri Viitanen toteaa.

Työnsä tueksi hankeryhmä teetti kaksi laajaa, kansainväliseen aineistoon perustuvaa kirjallisuuskatsausta: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT selvitti asumisen verotusta ja Pellervon taloustutkimus PTT asumisen tarjonta- ja kysyntätukia. Katsaukset ovat raportin liitteinä.

Raporttiin liittyy eriävä mielipide.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

kuntavaalikiertue

16.1.2025

Kuntavaalikiertue pysähtyy maaliskuussa Espoossa ja Helsingissä

Alue- ja kuntavaalit järjestetään huhtikuussa. Kiinteistöliitto ja Vuokranantajat järjestävät kevään aikana ympäri maata kiertävän kuntavaalikiertueen. Tilaisuuksissa kuullaan, miten paikalliset kuntavaaliehdokkaat ratkoisivat asumisen polttavia kysymyksiä.

asumisen kustannukset kunnissa

21.1.2025

Kysely: asumisen kustannukset ovat karanneet käsistä

Asumiskustannukset ovat tärkein asumisen kysymys kunnissa, selviää Kiinteistöliiton tekemästä kuntavaalikyselystä. Vastaajista 70 prosenttia katsoi, että asumisen kustannukset ovat karanneet käsistä. Asumiskustannukset ovat nousseet 2020-luvulla 25 prosenttia.

asumisneuvonta

23.5.2025

Asumisneuvonnan tarve on lisääntynyt

Asumisneuvojilta haetaan apua vuokravelkojen, häädön tai asunnottomuuden uhkan takia sekä muihin asumisen häiriöihin. Kolmessa vuodessa yhteydenotot Helsingin kaupungin asumisneuvontaan ovat lisääntyneet yli puolella aiemmasta.

korjausten ajoittaminen

7.8.2025

Kuntoarvio ja rakenteiden käyttöikätiedot auttavat taloyhtiötä korjausten ajoittamisessa

Taloyhtiö voi vaikuttaa merkittävästi siihen, miten kauan rakennuksen osat ja laitteet pysyvät toimintakuntoisina. Rakenteiden kunnon seuraaminen sekä huoltojaksojen noudattaminen varmistavat, että tekninen käyttöikä on mahdollisimman pitkä.

Olet lukenut 1/5 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti