Taloyhtiön omalla niityllä laiduntavat hyönteiset
As Oy Sammonkulma perusti niityn taloyhtiön tontille Tampereen itäiseen kantakaupunkiin. Taloyhtiöniitty lisää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja veden käytön suhteen se on kestävämpi kuin nurmikko.
Arvio asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuudesta luovutettiin tänään kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitaselle. Tarkastelussa olivat suorat asumisen ja asuntotuotannon tuet, niihin liittyvä sääntely sekä asumisen verotus. Arvion laati ympäristöministeriön asettama hankeryhmä, jonka puheenjohtajana toimi ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka.
Selvityksen mukaan suomalaisen asuntopolitiikan suuret linjat ovat kohdallaan. Kehitettävää löytyy etenkin asumisen tukien kohdentamisesta, kannustavuudesta ja tasapuolisuudesta, jotta kokonaisuus toimisi nykyistä paremmin.
Arvion mukaan:
- Verotuksella ja tuilla tulisi ohjata nykyistä vähemmän kotitalouksien valintoja omistus- ja vuokra-asumisen välillä. Omistusasumista suosivasta asuntolainan korkojen verovähennysoikeudesta olisi luovuttava kokonaan seuraavalla hallituskaudella.
- Verotus ja tuet eivät saisi aiheuttaa kannustinloukkuja tai vaikeuttaa työn perässä muuttamista. Omakotitalojen kaupasta perittävä varainsiirtovero olisi alennettava samalle kahden prosentin tasolle kuin osakehuoneistojen kaupan vero. Tällä tavoin voitaisiin varmistaa omistusasumisen eri muotojen tasapuolinen kohtelu ja helpottaa asuntojen myyntiä myös rakennemuutospaikkakunnilla.
- Nykyistä ASP-järjestelmää (asuntosäästöpalkkio) tulisi jatkaa.
- Olisi selvitettävä, kuinka paljon toimeentulotuella korvataan asumismenoja. Asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen enimmäismääriä olisi nostettava, jotta niitä ei tarvitsisi kattaa toimeentulotuella niin paljon kuin nykyisin. Toimeentulotuki johtaa asumistukea useammin kannustinloukkuun.
- Asuntotuotannon tukemista tulisi jatkaa alueilla, joilla asuntojen tarjonta on riittämätöntä ja joilla valtion tukemien asuntojen vuokra on selvästi markkinavuokraa alhaisempi.
- Asumisoikeusasuntoja tarvitaan myös jatkossa.
- Tulisi selvittää, kuinka valtion tukemaan asuntotuotantoon saadaan mukaan uusia toimijoita ja miten asuntojen kohdentumista pienituloisimmille asukkaille voitaisiin parantaa.
- Valtion asuntorahasto tulisi säilyttää itsenäisenä, jotta asuntotuotannon rahoituksen pitkäjänteisyys voidaan turvata. On tarpeen selvittää, voiko rahaston varoja käyttää jatkossa myös lainoihin ja sijoituksiin, jotka tukevat asuntorakentamista ja kaupunkikehittämistä.
- Valtion tukea tarvitaan asuntojen esteettömyyden edistämiseen väestön ikääntyessä nopeasti.
Arvion mukaan on keskeistä, että asumisen tukijärjestelmää ja tukipolitiikkaa koskevat muutokset ovat pitkäjänteisiä. Muutosten tulee tapahtua asteittain, jotta asuntomarkkinoilla ja kotitalouksilla on riittävästi aikaa sopeutua niihin.
Ministeri Viitanen: asuntorahaston pysyttävä itsenäisenä, korkovähennys tärkeä myös jatkossa
Raportin vastaanottanut ministeri Viitanen kiitti hankeryhmää tehdystä työstä. ”Käsissämme on kattava arvio asumisen verotuksesta ja monista erilaisista asumisen tuista. Tämä on kuitenkin vasta asiantuntijoiden pohjatyö ja poliittisten johtopäätösten aika on vasta myöhemmin. En siten ole sitoutunut työryhmän esityksiin poliittisesti.”
”Pidän erittäin tärkeänä, että valtion asuntorahasto pysyy jatkossakin riippumattomana valtion budjetista. Itsenäinen asuntorahasto on ainoa käytössämme oleva merkittävä tukiväline, kun budjettivarat vuosi vuodelta niukkenevat. Rahastoon asukkailta kerätyt varat tulee myös jatkossa suunnata kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen ja korjaamiseen”, ministeri Viitanen linjaa.
”Tärkeää on myös jatkaa nykyisiä suhdanneluonteisia 40-vuotisen korkotukilainoituksen edullisempia ehtoja.”
”Moni työryhmän ehdotuksista vaatii kuitenkin tarkkaa harkintaa. Esitys omistusasuntojen korkovähennyksestä luopumisesta tulevalla hallituskaudella on mielestäni epärealistinen. Etenkin lapsiperheille korkovähennys on tärkeä”, ministeri Viitanen toteaa.
Työnsä tueksi hankeryhmä teetti kaksi laajaa, kansainväliseen aineistoon perustuvaa kirjallisuuskatsausta: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT selvitti asumisen verotusta ja Pellervon taloustutkimus PTT asumisen tarjonta- ja kysyntätukia. Katsaukset ovat raportin liitteinä.
Raporttiin liittyy eriävä mielipide.
- Julkaisu (YM:n raportteja 4/2015): Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus (HELDA-julkaisuarkisto)
- Kalvosarja asumisen tukijärjestelmän vaikuttavuushankkeesta (pdf)
- Asumisen tukijärjestelmän vaikuttavuus -hanke (ym.fi)
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään