1. Miten uudistaisitte kiinteistöverotusta?
Nykyinen kiinteistöverotuksen malli on kohtuullinen. Suurimpana ongelmana on se, että kiinteistöverotus ei kytkeydy mitenkään ihmisen muihin tuloihin. Tärkein yksittäinen muutos olisi poistaa maatalouden tuotantorakennusten kiinteistövero pysyvästi. Emme kannata kiinteistöverotukseen sellaisia muutoksia, jotka nostaisivat tavallisten kansalaisten asumiskustannuksia.
Julkisen talouden salliessa voidaan palauttaa esimerkiksi ARAn korkotukilainat asuinrakennusten perusparantamiseen ja/tai laajentaa ARAn korjausavustusten saajajoukkoa.
Asumiskustannukset muodostavat varsin merkittävän osa kansalaisten menoista, ja niiden osuus korostuu pienituloisilla. Asumisen kustannuksiin voidaan lukea myös sähkö- ja lämmityskulut. Edistämällä uuden kestävän energiantuotannon rakentamista helpotetaan asumisen kustannuksia epäsuorasti mutta tehokkaasti.
Keskeinen asia, johon julkinen valta voi vaikuttaa, on kiinteistöjen verotus, samoin kuin energian verotus.
KD ei kannata kiinteistöveron korotuksia. Olemme myös esittäneet sähköveron alueellista porrastusta Ruotsin mallin mukaan.
Tärkeintä on lisätä energian tarjontaa. Uutta energiantuotantoa, etenkin tuulivoimatuotantoa rakennetaan tällä hetkellä valtavasti lisää ja Olkiluoto 3:n käynnistyessä sähköomavaraisuutemme lisääntyy. Mikäli suunnitteilla olevat tuulivoimahankkeet toteutuvat, pidemmällä tähtäimellä energian kokonaismäärää tärkeämpi kysymys tulee olemaan energian varastointi sekä siirtoyhteyksien toiminta. Näihin tarvitaan myös investointeja ja TKI-rahoitusta. Kaukolämpöön ja mahdollisesti myös sähköntuotantoon tultaneen tulevaisuudessa rakentamaan pienydinvoimaa. Kaikkein tärkeintä on varmistaa energiaverkkojen toiminta kaikissa tilanteissa. Verkot on rakennettava kriisinkestäviksi.
Asuminen on ihmisen perustarve, eikä sitä voi katsoa ainoastaan ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta. Olennaista on esimerkiksi se, miten lämmityksessä käytetty energia on tuotettu. Rakentamisen laatuun, sisäilmaterveellisyyteen sekä rakennusten korjattavuuteen ja kriisinsietokykyyn tulee kiinnittää enemmän huomiota. Asumisen päästöissä tulee huomioida myös rakentamisesta aiheutuvat päästöt. Suomea ei ole järkeä rakentaa kahteen kertaan. Haja-asutusalueiden rakennusten jääminen tyhjiksi ja uuden rakennuskannan rakentaminen taajamiin ei ole ilmastonmuutoksen kannalta järkevää.
Eurooppalaiset kiinteistönomistajat kokoontuivat kesäkuun alussa Helsingissä järjestettyyn UIPIn (International Union of Property Owners) kongressiin. Puheissa ja paneeleissa pohdittiin kestävää asuntopolitiikkaa sekä sitä, mikä on EU:n, jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin rooli asuntopolitiikassa.
Suomen Kiinteistölehden tilausten määrä on nousussa. Lehden tuore levikintarkastus kertoo, että Kiinteistölehden numerokohtainen levikki viime vuonna oli 34 954 kappaletta. Tänä vuonna lehti juhlii 100-vuotista taivaltaan.
Joskus kiinteistöhuollon käydessä asunnossa voi paljastua, että asukkaalla on sairaalloinen keräilypakko. Silloin käynnistyy prosessi, joka voi ikävimmillään päättyä huoneiston hallintaanottoon ja asukkaan häätämiseen. Suuri tavaramäärä aiheuttaa myös paloturvallisuusriskin.
Suomen Kiinteistöliiton jäsenet ovat aiempaa tyytyväisempiä Suomen Kiinteistölehteen, käy ilmi liiton syyskuussa julkistetusta jäsentutkimuksesta. Vastaajista yli 90 prosenttia kertoi olevansa tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen lehteen.
Kiinteistömedia Oy
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään