Kansalaiset ovat epävarmoja oikeasta toiminnasta myrkyllisten kaasujen aiheuttamissa vaaratilanteissa. Tällainen tulkinta käy ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tekemästä asukaskyselystä, joka koski Porissa tammikuussa sattunutta pigmenttitehtaan rajua tulipaloa ja siitä ympäristöön levinneitä myrkyllisiä savukaasuja. Viranomaiset antoivat tilanteesta vaaratiedotteen Puodan ja Ämttöön alueille, joissa ihmisten olisi tullut suojautua sisätiloihin, pysäyttää ilmanvaihto ja sulkea ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot.
Kyselyyn vastanneista 63 % haluaa lisää tietoa oikeista toimintamalleista vastaavissa tilanteissa. Kyselyn pohjalta ilmeni myös, että ihmiset eivät välttämättä toimisi viranomaisten ohjeiden mukaisesti. 54 % vastaajista valitsi vaihtoehdon ”pysyttelin/pysyttelisin sisätiloissa” ja 45 % ”varmistin/varmistaisin, että ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot oli suljettu”.
– Heikentääkö henkilökohtainen vaaran arviointi viranomaisten ohjeiden noudattamista ja pitävätkö ihmiset tulipalosta tulevaa myrkyllistä savukaasua vaarattomana, vaikka se ei sitä olekaan? SPEKin erityisasiantuntija Ira Pasi pohtii.
– Toimiiko jokainen itse parhaaksi katsomallaan tavalla, jos toteaa, ettei voi itse nähdä tai haistaa vaaraa? Valinnat on tehty ilmeisesti perustuen enemmän omaan harkintaan kuin viranomaisten ohjeisiin, Pasi arvelee.
Kysely osoitti myös, että osalla vastaajista oli huoli läheisistä. Esille nousi kysymyksiä muun muassa siitä, kuinka lapsista huolehditaan kouluissa ja päiväkodeissa ja osataanko siellä toimia oikein sekä kuka auttaa vanhuksia tai koulusta kotiin tulevia lapsia.
Kyselyyn vastasi 175 henkilöä, joista 105 eli 60 % oli Porin alueelta ja 40 % muualta Suomesta. Vastaajista vain 9 oli varsinaiselta vaara-alueelta. Kysymykset oli muotoiltu vaihtoehtoisesti sekä vaara-alueen että sen ulkopuolisen alueen vastaajaryhmiä silmällä pitäen. Kysyttiin esimerkiksi, miten toimit tai toimisit.
Pigmenttitehtaan raju tehdaspalo sattui Porissa 30.1. Palon suuruutta kuvaa se, että sitä oli enimmillään sammuttamassa 150 palomiestä ja helikopteri. Ympäristöön levisi runsaasti myrkyllisiä savukaasuja, minkä vuoksi viranomaiset antoivat vaaratiedotteen sisälle suojautumisesta Puodan ja Ämttöön asuinalueilla.
Väestönsuojia on useimmissa 1950-luvun lopun jälkeen rakennetuissa kerrostaloissa. Väestönsuoja tulee laittaa käyttökuntoon ennen suojautumista. Esimerkiksi ilmanvaihto ja suojan tiivistykset eivät ole automaattisesti toiminnassa.
Ennusteiden mukaan vieraskielisen väestön osuus kaksinkertaistuu Suomessa 15 vuodessa. Tämä muokkaa tulevia asuintarpeita etenkin suurissa kaupungeissa. Vieraskielisistä asuntokunnista lähes kolme neljästä asuu vuokralla, kun kotimaisissa kieliryhmissä omistusasuminen on yhä yleisin asumisen muoto.
Jyväskyläläinen puutarhaharrastaja Tapio Ukkonen hoitaa kerrostalon pihaa kuin omaansa. Ruska-aikaan moni pysähtyy ihailemaan sen häikäiseviä vaahteroita. "Talossa käyvät vierailijat ihailevat, että miten vuokratalossa voi olla tällaista", sanoo Ukkonen.
Ryhmärakentaminen tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle grynderirakentamiselle. Turussa neljä pariskuntaa löi hynttyyt yhteen ja lähti toteuttamaan toimivaa, turvallista ja energiatehokasta rivitaloyhtiötä omien toiveiden mukaisesti.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään