Pelastussuunnitelma ei pelasta asukkaita vaaratilanteessa, varsinkaan jos sen vaarojen ja riskien arviointia on laiminlyöty.
Suomessa sattuu päivittäin lähes 20 rakennuspaloa ja vuosittain tulipaloissa kuolee lähes sata ihmistä. Valtaosa tulipaloista olisi estettävissä ennalta. Pelastussuunnitelmat ovat olleet taloyhtiöille lakisääteisiä jo pitkään, mutta usein sen tekeminen on enemmänkin pakkopullaa kuin oman kiinteistön pelastusturvallisuuden tarkastelua.
Taloyhtiöille löytyy paljon erilaisia palveluita pelastusturvallisuuteen liittyen. Ammattilaiset osaavatkin ottaa sellaiset asiat huomioon, joita taloyhtiössä ei itse välttämättä osattaisi.
Aktiivisella vaarojen ja riskien arvioinnilla tulipalojen vahinkoja voidaan rajata ja syttymistä voidaan estää.
– Nykyisellään ennaltaehkäisevään turvallisuustyöhön ei kiinnitetä riittävästi huomiota. Meillä tapahtuu liian paljon palokuolemia ja suuri osa näistä olisi voitu estää. Vähän aikaa sitten Vuosaaressa menehtyi tulipalossa kolme lasta ja heidän äitinsä. Onnettomuustutkinnan mukaan huoneistossa ei ollut palovaroitinta, operatiivinen johtaja Teemu Kajava Safetum Oy:stä kertoo.
Safetum Oy:n pelastusturvallisuuden vuositilastojen mukaan 36% taloyhtiöistä kuuluu turvallisuuden riskiryhmään.
-Tyypillisimpiä puutteita ovat paloseinien läpiviennit, ylimääräinen tavara porrashuoneissa, kellareissa ja ullakoilla sekä paloturvallisuuslaitteiden huoltojen laiminlyönti. Nämä ovat niitä vaaranpaikkoja jotka voivat aiheuttaa tulipalon, kiihdyttää palon leviämistä tai johtaa siihen, että tulipalossa menehtyy ihmisiä, Kajava sanoo.
Asunto Oy Eerikinkatu 48 vei kaatopaikalle 17 000 kiloa erilaista romua vintiltä ja kellarista Safetum Oy:n pelastustarkastuksen seurauksena.
Asunto Oy Eerikinkatu 48 vei kaatopaikalle 17 000 kiloa erilaista romua vintiltä ja kellarista Safetum Oy:n pelastustarkastuksen seurauksena.
-Nyt kaikki komerot on tyhjätty ja taloyhtiö sai käsityksen siitä, kenelle mikäkin komero kuuluu. Tilat urakoitiin kolmessa päivässä tyhjäksi ja tällä hetkellä tyhjät komerot ovat lukittuina, ettei niihin enää vietäisi ”ei-kenenkään” tavaraa, isännöitsijä Jarno Aalto Helsingin Pro Isännöinnistä toteaa.
-Jo aiemmin yhdestä kellarikomerosta löytyi koivuhalkoja lattiasta kattoon asti. Mitä ilmeisemmin ne olivat 1930-luvulta peräisin, hallituksen jäsen Raimo Pusa naurahtaa.
Asukkaiden tulee tietää, miten toimitaan mahdollisessa tulipalotilanteessa.
– Vuositilastojemme mukaan 32% taloyhtiöistä ei ole tiedottanut pelastussuunnitelmasta asianmukaisesti. Taloyhtiöillä voi olla omat nettisivut, jossa toimintaohjeet ovat luettavissa, mutta paperilla tapahtuvaa viestintää ei sovi aliarvioida. Säännöllisin väliajoin olisi hyvää jakaa kaikille asukkaille esimerkiksi turvallisuusohjevihko, Kajava ohjeistaa taloyhtiöitä.
Tärkeää on myös monikielinen tiedottaminen, sillä kaikki asukkaat eivät suomea tai ruotsia ymmärrä.
Helsingin Pro Isännöinti on yhdessä huoltoyhtiön kanssa päättänyt vuosittain tarkistaa huoneistojen palovaroittimet ja vaihtaa niihin paristot.
– Olemme saaneet tästä ratkaisusta asukkailta hyvää palautetta ja samalla nostamme kootusti kiinteistön paloturvallisuutta, Aalto kertoo.
– Vuositilastojemme mukaan lähes kaksi kolmesta taloyhtiöstä on laiminlyönyt rakennuksen paloturvallisuuslaitteiden ylläpidon. Tämä johtuu usein siitä, ettei huoltotoimien vastuita ole määritelty, Kajava summaa.
Turvallisuusjohtaminen on osa kiinteistöjohtamista. Käytännön turvallisuustoimet sisällytettynä taloyhtiön pitkän tähtäimen suunnitelmaan (PTS) tuo hallitukselle kokonaiskuvan kiinteistön turvallisuuskunnosta.
– Pelastustarkastukset antavat näkymän taloyhtiön turvallisuudesta ja pöytäkirjaan merkityt puutteet otetaan myös hallituksien keskuudessa tosissaan. Teetämme kiinteistöissämme vuosittain kevään sekä kesän aikana pelastustarkastuksia ja alamme työstämään puutteiden korjauksia loppuvuoden aikana. Pelastustarkastuksesta on tavallaan tullut osa vuosikelloamme, jolla voimme sisällyttää taloyhtiön turvallisuusasioiden hoitamisen isännöitsijän työhön, Aalto sanoo.
– Taloyhtiön turvallisuusjohtaminen on yhteistyötä ja viestintää. Tavoitteena on luoda turvallinen ja viihtyisä asukaskokemus, Kajava kertoo hymyillen.
Helsingin Pihlajistossa 15 taloyhtiötä yhdisti voimansa kiinteistönhoitopalveluiden kilpailuttamiseksi. Kilpailutuksella saavutettiin niin säästöjä kuin laadukkaampaa palvelua.
Vuoden taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja -palkinnon on saanut kemijärveläisen As Oy Riekko-Haan hallituksen puheenjohtaja Satu Karjalainen. Vuoden taloyhtiöteoksi on puolestaan valittu jyväskyläläisen As Oy Säynätsalon Lehtisaaren kriisitilanteen hoitaminen.
Kiinteistöliitto Uusimaa valitsi alueeltaan Vuoden taloyhtiöteko 2024 -palkinnon saajaksi As Oy Pohjois-Hesperiankatu 21:n hallituksessa vaikuttavan Tanja Tiitan. Valinnassa painottuivat poikkeuksellisen aktiivinen ja suunnitelmallinen ote taloyhtiön viestinnässä.
Rankkasade kasteli perin pohjin jyväskyläläisen kerrostalon julkisivun ja sisäpuolisia rakenteita. Vakuutusyhtiö ei korvannut vahinkoja, mutta taloyhtiö ryhtyi ripeästi korjaustoimiin. Yhtiön toiminta palkittiin huhtikuussa valtakunnallisena vuoden taloyhtiötekona.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään