Isännöintipalveluiden ostaminen taloyhtiöön ei ole aivan yksinkertaista puuhaa, sillä alan palvelutarjonta ja hinnoittelukäytännöt saattavat vaihdella paljonkin. Taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat kaipaavatkin hinnoitteluun lisää selkeyttä.
Kun kotona putket vuotavat tai lämpöpattereita pitäisi ilmata, taloyhtiöiden asukkaat tietävät ottaa yhteyttä huoltoyhtiöön. Sen sijaan isännöintitoimistoon on asiaa vain harvoin, eikä isännöitsijän työtehtäviä välttämättä edes tiedetä kovin tarkkaan.
– Isännöinti ostaa taloyhtiön palvelut eli esimerkiksi veden, sähkön ja lämmön, ja katsoo, että nämä järjestelmät myös toimivat. Isännöitsijä myös huolehtii siitä, että tv-ruudussa näkyy kuva, taloyhtiön netti toimii ja jätehuolto ja siivous pelaavat, luettelee aluejohtaja Timo Metsälä Oveniasta.
Lisäksi työsarkaa kasvattavat mahdollisten remonttien, esimerkiksi putkiremontin tai julkisivusaneerauksen, tilaaminen ja valvominen.
Jos isännöitsijän työlista on monipuolinen, sitä ovat myös alan hinnoittelukäytännöt. Isännöitsijän palkkiot maksetaan yleensä kahdessa osassa: toinen osa on kiinteä kuukausimaksu, ja toinen nippu niin sanottuja erillisveloituksia, jotka pitävät sisällään esimerkiksi kopio- ja toimistokuluja sekä kokouspalkkioita.
– Kiinteä kuukausiveloitus perustuu yleensä huoneistojen lukumäärään ja neliöihin, ja on aika yhteneväinen koko maassa. Toki pääkaupunkiseudulla hinnat ovat korkeampia, kuten muutkin asumiskustannukset, kertoo toiminnanjohtaja Kai Haarma Kiinteistöliitosta.
– Erillisveloitukset sen sijaan tekevät hinnoitteluun paljonkin vaihtelua, sillä ne perustuvat tapauskohtaiseen, tuntiperustaiseen tai kappalekohtaiseen hinnoitteluun. Niiden osalta alalla on hyvinkin suurta hajontaa.
Isännöintipalveluiden hinnoittelu ei ole kaikkien taloyhtiöiden mieleen. Kiinteistöliitto tutkii säännöllisin väliajoin isännöintipalveluiden hinnoittelua, ja viimeisin tutkimus tehtiin joulukuussa 2013.
– Tutkimuksesta selvisi huolestuttava tieto, että lähes 40 prosenttia taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajista on tyytymättömiä palkkiotasoon. Esimerkiksi erillisveloitusten määrä tulee monelle yllätyksenä, Haarma kertoo.
– Toinen ongelma on isännöintipalveluiden laatu. Alalla on monenlaisia toimijoita, joilla on saattanut olla ongelmia työn laadun kanssa, jolloin hinta on noussut keskusteluihin. Peruskysymys on se, että mistä tässä oikein maksetaan.
Isännöintipalveluiden hinta ja ennakoitavuus vaikuttavat suoraan taloyhtiön talouden suunnitteluun.
– Taloyhtiönkin pitää pystyä suunnittelemaan budjettinsa ja määrittämään vastikkeet, ja silloin isännöintipalkkiot eivät saa olla hämyinen pilvi. Esimerkiksi meille tulee kiitosta hinnoittelun läpinäkyvyydestä ja siitä, että pystymme laskemaan eurolleen, mitä meiltä ostetut palvelut tulisivat maksamaan, sanoo Timo Metsälä Oveniasta.
Taloyhtiöt eivät ole kovinkaan hanakoita kilpailuttamaan isännöintipalveluita, mikä johtuu usein siitä, että tietojen siirtäminen uudelle isännöitsijälle saattaa olla hankalaa. Jos kilpailutus kuitenkin on edessä, Metsälä neuvoo kutsumaan isännöintiyritysten edustajia paikan päälle esittelemään palveluitaan, ja tekemään vasta sitten tarjouspyynnön.
– Kannattaa käydä isännöintisopimukset huolella läpi, sillä monet toimistot räätälöivät palveluitaan talon erityispiirteiden mukaan. Aina pitää tarkistaa, mitä isännöitsijän kanssa on sovittu, Haarma muistuttaa
Moni taloyhtiö maksaa sähkönsiirron tehomaksua, vaikka yhtiön sähkönkulutus ei sitä edellyttäisi, kertoo Isännöintiliitto. Tehomaksu on osa sähkönsiirron hinnoittelua, jolla pyritään tasaamaan kulutushuippuja. Sitä peritään, jos kiinteistössä tarvitaan paljon sähkötehoa yhtä aikaa.
Pienten taloyhtiöiden paperityöt eivät takavuosina juuri kiinnostaneet isännöinti- ja tilitoimistoja. Nyttemmin palvelupaketteja on pilkottu myös muutaman osakkaan taloyhtiöille sopiviksi, ja hinnat ovat pudonneet selvästi aiemmasta.
Huhtikuun Kiinteistölehti tutustuu taloyhtiön laajaan linjasaneeraushankkeeseen Helsingissä sekä rivitaloyhtiön salaojaremonttiin Kirkkonummella. Lisäksi Katariina Haigh kertoo, mikä isännöinnissä maksaa ja olisiko jotain siitä järkevää tehdä hallituksen omin voimin.
Espoolainen taloyhtiö joutui ongelmiin sähköautojen latausjärjestelmän hankintaprosessissa, koska latauslaitteet eivät olleet vaatimusten mukaisia. Aikaa ja reklamaatioita tarvittiin siihenkin, että urakoitsija ja latureiden toimittaja saivat laitteet toimimaan suunnitellusti.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään