Rakennuttaja käynnistää rakennushankkeen ja ottaa vastaan tulokset: esimerkiksi taloyhtiö, jonka lukuun pääurakoitsija tekee työn. Uudisrakennuksen rakennuttaja hankkii rahoituksen, tonttimaan ja rakentajan sekä vastaa valmistumisesta.
Rakennuttaja on sopimussuhteessa pääurakoitsijaan ja sivu-urakoitsijaan, mutta ei aliurakoitsijaan.
Tilaaja tilaa urakkasuorituksen. Tilaaja voi olla rakennuttaja tai myös urakoitsija aliurakoita tilatessaan. Taloyhtiön korjaushankkeissa tilaaja on käytännössä taloyhtiö.
Rakennuttajakonsultti edustaa rakennushankkeessa taloyhtiötä sen valtuuttamana.
Perustajaurakoitsija eli arkipuheessa usein ”grynderi” on rakennusliike, joka perustaa asunto-osakeyhtiön, rakennuttaa sille talon ja käyttää yhtiössä määräysvaltaa rakennusaikana. Grynderi myy asunto-osakeyhtiön osakkeita asunnonostajille jo rakennusaikana, mutta säilyttää määräysvallan asunto-osakeyhtiössä koko rakennusvaiheen ajan. Usein grynderi on samalla hankkeen pääurakoitsija, eli rakennuttaa ikään kuin itselleen – kunnes taloyhtiön osakkeet on saatu kaupattua.
Perustajaosakas omistaa asunto-osakkeen tai -osakkeita rakentamisvaiheen aikana. Usein käytännössä sama kuin ”grynderi”.
Pääurakoitsija on rakennuttajaan sopimussuhteessa oleva urakoitsija, jolla on kokonaisvastuu rakennustöistä.
Aliurakoitsija tekee pääurakoitsijan kanssa sopimansa erillisen aliurakan. Tilaaja on silloin pääurakoitsija, ei rakennuttaja. Aliurakoitsijalla voi puolestaan olla omia aliurakoitsijoita.
Sivu-urakoitsija toteuttaa rakennuttajan tilaamia, pääurakkaan kuulumattomia urakoita. Valvonnan ja vastuukysymysten epäselvyyden vuoksi taloyhtiöiden ei usein kannata käyttää sivu-urakointia.
Erillisurakoitsija tekee korjaushankkeen yhteydessä taloyhtiön tilaamia töitä, joilla ei ole mitään yhteyttä pääurakkaan.
Päätoteuttaja on rakennuttajan nimeämä pääurakoitsija tai työmaalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja. Sellaisten puuttuessa rakennuttaja on itse päätoteuttaja.
Viemäreihin ei tulisi laittaa mitään sinne kuulumatonta, tai muuten taloyhtiössä voi tulla inhottavia ongelmia. Näin oli käynyt muutamalle taloyhtiölle, joiden viemäreistä tehtiin eriskummalliset löydökset.
Howden Finland Oy
Isännöitsijän kalenteri on täynnä hallituksen kokouksia, yhtiökokouksia ja työmaakokouksia. Työpäivän lopullinen sisältö ratkeaa kuitenkin usein vasta silloin, kun puhelin soi. Isännöitsijänä ja toimistopäällikkönä työskentelevä Marko Haikonen kertoo, mistä isännöitsijän työssä on kyse.
Kiinteistöliiton Hyväksytty taloyhtiön hallituksen jäsen (HTHJ) -kurssikokonaisuus uudistettiin viime vuonna. Verkossa suoritettavilla kursseilla myös kokeneet taloyhtiöammattilaiset voivat testata osaamistaan. Näin teki myös Anne Risku, jolla on 20 vuoden kokemus taloyhtiöistä.
Tavallista kotitalouspistorasiaa ei ole tarkoitettu sähköauton pitkäaikaiseen lataamiseen, sillä se aiheuttaa tulipaloriskin, muistuttaa vakuutusyhtiö. Kotitalous- eli suko-pistorasiat eivät kestä sähköauton latauksen aiheuttamaa pitkäaikaista ja toistuvaa suuritehoista virrankulutusta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään