Tutkimuksen mukaan yhteisökoordinaattoripalvelun henkilökohtainen tuki ja asumisneuvonta tukevat asukkaiden taloudenhallintaa ja estävät asumisen purkuja sekä häätöjä. Taloyhteisö ja matalan kynnyksen osallistumismahdollisuudet pidentävät seniori-ikäisten toimintakykyä, mikä vähentää ikäihmisten palvelutarvetta ja myöhentää laitoshoidon tarvetta. Tutkija Saila Tykkyläisen teki tutkimuksen Setlementtiasunnot Oy:lle ja Setlementtiasumisoikeus Oy:lle. Yhteisökoordinaattoripalvelun ja taloyhteisön tuottama kokonaishyöty yhteiskunnalle on tämän arvion perusteella vähintään 1,3 miljoonaa euroa vuosittain.
Setlementtiasunnot Oy on kehittänyt perustamisestaan saakka sosiaalisen isännöinnin mallia, jossa talokohtainen työntekijä, yhteisökoordinaattori, toimii talon kiinteistöhuollon ja perinteisen isännöinnin rajapintana, mutta samalla läsnäolollaan luo taloon yhteisöllisyyttä. Yhteisökoordinaattori mm. kannustaa asukkaita mukaan yhteiseen toimintaan, auttaa heidät asumisen alkuun ja tutustuttaa yhteisöön, informoi yhteisistä tilaisuuksista ja tapahtumista, puuttuu ennakoivasti pieniinkin maksuhäiriöihin, tekee palveluohjausta sekä auttaa asukkaita yhteisten ideoiden toteuttamisessa. Setlementtiasuntojen yhteisöllisen asumisen konsepti kiteytyy yhteisökoordinaattorin, toimivien yhteistilojen ja asukasyhteisön muodostamaan kolmioon.
Keväällä 2016 nuorempi tutkija Saila Tykkyläinen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta teki Setlementtiasunnot Oy:lle ja Setlementtiasumisoikeus Oy:lle tutkimuksen asumismallista ja sen vaikutuksista julkistalouden vuosittaisiin säästöihin. Arvioinnin mukaan henkilökohtainen tuki ja asumisneuvonta tukevat taloudenhallintaa ja estävät asumisen purkuja sekä häätöjä. Taloyhteisöllä, yhteisillä tiloilla ja matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksilla näyttää olevan merkitystä kaikille asukkaille. Luottamus ja osallistuminen sekä asumisen vaikutus hyvinvointiin on korkealla tasolla. Asukkaiden toimintakyky säilyy pitempään, naapuriavun määrä lisääntyy, turvallisuuden tunne vahvistuu ja yksinäisyyden tunne vähenee erityisesti seniori-ikäisten keskuudessa.
Tutkimuksen mukaan asumismalli pienentää julkistalouden kustannuspaineita pienentämällä asukkaiden riskiä joutua asunnottomiksi ja syrjäytyä, sekä vähentämällä ikäihmisten palvelutarvetta. Monipuolisen ja aktiivisen osallistumisen, tyydyttävien ihmissuhteiden ja ympäristöä kohtaan tunnetun luottamuksen tiedetään myöhentävän laitoshoidon tarvetta ja olevan yhteydessä hyvinvointiin muista taustatekijöistä riippumatta. Yhteisökoordinaattorin ja taloyhteisön tuottama kokonaishyöty yhteiskunnalle on tämän arvion perusteella vähintään 1,3 miljoonaa euroa vuosittain.
Setlementtiasunnot Oy ja Setlementtiasumisoikeus Oy
Setlementtiyhtiöt ovat merkittäviä ja arvostettuja paikallisyhteisöjen rakentajia. Setlementti tuo asumiseen ihmiskeskeisyyttä, ihmisten taitojen ja osaamisen tunnistamista sekä erilaisuuden hyväksymistä. Vuonna 2016 taloja on 20, koteja 1400 ja asukkaita 2000 kuudessa eri kaupungissa. Hankevalmisteluissa teemme yhteistyötä vastuullisten kumppanien kanssa ylisukupolvisten kortteliyhteisöjen toteuttamiseksi. Rakentaminen jatkuu ja panostamme siinä digitalisaatioon, paikallisiin palveluihin, ekologisuuteen ja hankintaketjujen eettisyyteen. Palvelukonseptiin kuuluu talokohtainen yhteisökoordinaattori, jonka avulla voimme tukea myös niitä asukkaita, joilla on vaikeuksia asua itsenäisesti. Asumisessa toteutuu yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen, vastuu itsestä ja naapureista, yksin asuvan ei tarvitse olla yksinäinen.
Setlementtiasunnot Oy (perustettu vuonna 2000) ja sen tytäryhtiö Setlementtiasumisoikeus Oy (perustettu vuonna 2010) rakennuttavat ja omistavat vuokra- ja asumisoikeustaloja. Yhtiöt ovat aidosti yleishyödyllisiä ja yhteiskunnallisia, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n hyväksymiä asunnontuottajia. Toimintaa ohjaavat yhtiöiden hallitukset, joissa mukana ovat myös asukasedustajat sekä omistajana Suomen Setlementtiliitto. Setlementtiasunnot Oy on yhteiskunnallisten yritysten Arvoliiton jäsen.
Vuokralla asuvien asuntokuntien määrä ylitti miljoonan rajan vuonna 2023, kertoo Tilastokeskus. Samalla asuntokuntien määrä lisääntyi, kun yksin asuminen lisääntyi. Omistusasuminen on silti edelleen yleisin asumismuoto Suomessa.
Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut isännöintialan kilpailunrajoitusta koskevat valitukset ja määrännyt isännöintialan yhtiöille ja Isännöintiliitolle markkinaoikeutta korkeammat seuraamusmaksut. Seuraamusmaksut vaihtelevat 60 000 eurosta neljään miljoonaan euroon.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna nousseet edelleen voimakkaasti. Kustannusnousu kuitenkin rauhoittui viimeiseen kahteen vuoteen verrattuna, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Enimmillään mökin omistava joutuu maksamaan kaksinkertaisia kunta- ja aluekohtaisia maksuja verrattuna edullisimpaan kuntaan. Kalleimmalla paikkakunnalla Savonlinnassa vapaa-ajan asunnon ja tontin kiinteistöveroon, sähköön ja jätemaksuihin menee vuodessa 1 279 euroa. Matalimmat kuntakohtaiset maksut sen sijaan ovat Pohjanmaalla sijaitsevassa Mustasaaressa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään