Näissä kunnissa asuvat Suomen tyytyväisimmät asukkaat

Asukastyytyväisyys korkealla Kauniaisissa – Helsinki ja Oulu nousseet viiden suurimman joukossa.

Näin kertoo EPSI Ratingin vuosittain tehtävä tutkimus suomalaisten tyytyväisyydestä asuinkuntiinsa. Tyytyväisyysindeksi tuotetaan asteikolla 0-100, jossa 75 on hyvä taso. Tutkimukseen haastateltiin 10 065 suomalaista, joilta kysyttiin kokemuksia palveluista, niihin kohdistuvien odotusten täyttymistä ja kunnan suositteluhalukkuutta sekä vastaajan mielipidettä siitä, miten lähellä kuvitteellista, täydellistä asuinkuntaa nykyinen asuinkunta on.

Kauniainen ja Pirkkala jatkavat edelleen asukastyytyväisyyden kärkikaksikkona, Kauniaisten ottaessa kuitenkin kaksi indeksipistettä eroa Pirkkalaan. Kaiken kaikkiaan keskimääräinen asukastyytyväisyys nousi 1,9 indeksipistettä entisestään hyvältä tasolta. Eniten asukastyytyväisyyttään parantaneet kunnat olivat Pietarsaari (10,2 indeksipistettä), Kauhava (9,6 indeksipistettä) ja Kajaani (9,2 indeksipistettä).

”Asukastyytyväisyys koostuu useammista tekijöistä kuin vain kokemuksista kunnan palveluista. Myös asukkaiden odotukset vaikuttavat tyytyväisyyteen, ja se miten hyvin nuo odotukset täyttyvät. Tutkimuksessa kartoitetaan myös suositteluhalukkuutta, joka itsessään on mielenkiintoinen tieto, koska se kertoo paitsi tulevaisuuden aikomuksista, siinä vastaaja ottaa kantaa ajatellen myös muita ihmisiä”, toteaa Tarja Ilvonen, EPSI Rating Suomen toimitusjohtaja.

Kauniaisten erinomaisen tuloksen säilyminen kiinnostaa varmasti monia.

”Mikäli pitäisi nostaa esiin yksi asia, joka selittää kauniaislaisten asukastyytyväisyyden, niin sen on yhteisöllisyys. Me olemme yhdistysten luvattu kaupunki, jossa jokaiselle löytyy mieluisaa tekemistä ja harrastus omassa kaupungissa. Muita tekijöitä ovat luonnonläheisyys, turvallinen asuinympäristö ja se, että hyvät palvelut löytyvät läheltä”, kommentoi tulosta Christoffer Masar, Kauniaisten kaupunginjohtaja.

20 suurimman kaupungin kärjessä kova kilpailu

Kuopion asukastyytyväisyys nousi 4,5 indeksipistettä ja tällä Kuopio on 20 suurimman kaupungin kärjessä. Helsinki ja Turku nousivat myös kärkikolmikkoon, molemmat 3,7 indeksipisteen nousulla. 20 suurimman kaupungin joukossa eniten nousivat Kouvola (5,5 indeksipistettä) ja Jyväskylä (5,4 indeksipistettä). Viime kerran 20 suurimman kaupungin ykkönen Seinäjoki laski siis sijoituksessaan, mutta asukastyytyväisyyden lasku oli vain maltilliset 1,1 indeksipistettä.

Helsinki nousi viiden suurimman kärkeen

Tampereen kolmen vuoden putki ykkösenä viiden suurimman kaupungin (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu) joukossa katkesi. Helsinki nousi Tampereen yläpuolelle 3,7 indeksipisteen parannuksella. Oulu nousi tänä vuonna keskiarvon yläpuolelle ja viidestä suurimmasta ainoastaan Vantaa jäi Suomen keskiarvon alle asukastyytyväisyydessä.

Pääkaupunkiseudun kunnista Helsinki oli selkeästi suurin nousija.  Pääkaupunkiseudun kunnista myös Vantaa nousi 1,4 indeksipistettä. Kauniainen ja Espoo pysyivät edellisvuoden tasolla. Espoo oli aiemmin hieman Helsinkiä korkeammalla, mutta Helsinki on tällä nousulla päässyt 3,5 indeksipistettä Espoota korkeammalle.

Helsingissä 45-59 vuotiaat tyytyväisimpiä – Espoossa ja Vantaalla naiset

Helsingissä 45-59 vuotiaat asukkaat ovat kaikkein tyytyväisimpiä kuntaansa. Myös viiden suurimman kesken 45-59 vuotiaat ovat kaikkein tyytyväisimpiä Helsingissä. Suurimmat erot miesten ja naisten välillä viiden suurimman kaupungin joukossa olivat Espoossa ja Vantaalla. Espoossa naiset antoivat 4,5 indeksipistettä ja Vantaalla 4,1 indeksipistettä korkeammat arvosanat. Naiset antoivat koko tutkimuksessa keskimäärin 1,3 indeksipistettä korkeammat arvosanat kuin miehet.

Erot asukastyytyväisyydessä tuloluokkien välillä ovat melko pieniä kaikissa viidessä suurimmassa kunnassa. Tampereella 3501 € – 4500 € bruttona ansaitsevat olivat hieman muita tyytyväisempiä, Espoossa 0 € – 2000 € ja 2001 € – 3500 € ansaitsevat olivat hieman muita tyytyväisempiä.

Noin joka kolmas olisi valmis suosittelemaan asuinkuntaansa tuttavilleen

Noin joka kolmas suomalainen olisi valmis suosittelemaan* asuinkuntaansa. Suositteluhalukkuudessa on kuitenkin laaja hajonta. Eniten suosittelijoita löytyy Kauniaisista, jossa jopa 86 % olisi valmis suosittelemaan asuinkuntaansa. Tämä on jopa 16 prosenttiyksikköä enemmän kuin toiseksi eniten suosittelijoita sisältävässä Pirkkalassa, jossa 70 % vastanneista olisi valmis suosittelemaan Pirkkalaa. Kauniainen ja Laukaa olivat ainoat kunnat, joilla ei ollut yhtään arvostelijaa. Vähiten suosittelijoita oli Kemissä ja Kauhajoella, joissa vain 13 % vastanneista olisi valmis suosittelemaan kuntaansa.

*Suosittelijaksi määritellään vastaaja joka antaa asteikolla 1-10 arvosanan 9 tai 10 kysymykseen suositteluhalukkuudestaan ystäville tai tuttaville. Arvostelijaksi määritellään arvosanan 1-6 antanut vastaaja.

Tietoa tutkimuksesta

Kuntarating 2017 -tutkimukseen haastateltiin yhteensä 10 065 yli 18-vuotiasta asukasta Suomessa. Yhteensä 62 kunnan tulokset on julkaistu. Muiden kuntien otantamäärät eivät riittäneet reittaamiseen. Puhelinhaastattelut tehtiin 2017 touko-marraskuun aikana.

Kuntaratingissa mitattujen kuntien asukastyytyväisyyden virhemarginaalit ovat keskimäärin välillä +/- 4,0 indeksipistettä.

Kuntarating TOP 20 -listan asukastyytyväisyyden virhemarginaalit ovat keskimäärin välillä +/- 4,0 indeksipistettä. Näistä virhemarginaaleista 90% sisältyy välille n. +/- 6 indeksipistettä, poikkeuksina Kuusamo (7,4) ja Luoto (8,2).

Kuntarating 20 suurinta kaupunkia asukastyytyväisyyden virhemarginaalit ovat keskimäärin välillä +/- 2,2 indeksipistettä.

Tilastollinen luottamustaso on 95%.

Lisätietoa: tutkimusyhteenveto sekä listaus kaikista reitatuista 62 kunnasta

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

22.1.2018

Kiinteistölehden lakipähkinät 2017

Kiinteistölehden lakipähkinät on koonti vuonna 2017 Suomen Kiinteistölehdessä julkaistuista lakipähkinöistä. Kysymyksiin vastaavat Suomen Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Kuka maksaa hissin?

22.5.2017

Museovirasto esittää Suomenlinnan suojelemista

Suomenlinna on yksi maamme tunnetuimmista historiallisista kohteista. Sen suojelua ei kuitenkaan ole tähän mennessä ratkaistu lopullisesti, vaikka valtio ja Helsingin kaupunki ovatkin sitoutuneet alueen suojeluun ja kehittämiseen. Nyt Museovirasto on päättänyt esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Suomenlinnan suojelemista rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla.

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

11.5.2017

Vuokraaminen ja majoittaminen

Taloyhtiössä asuu ihmisiä monenlaisilla sopimuksilla. Osa asukkaista on osakkeenomistajia, jotka asuvat omistamassaan asunnossa. Osa asukkaista on puolestaan vuokralaisia, jotka vuokraavat asuntoaan osakkeenomistajalta – olipa tämä sitten yksityishenkilö, taloyhtiö, kaupungin vuokrataloyhtiö tai vaikkapa asuntosijoitusyhtiö.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti