Koti ja ympäristö -osio käsittelee konkreettisia asumismukavuuteen vaikuttavia asioita.
Radonpitoisuudet ovat nykyään pienempiä ja radonaltistuminen kodeissa ja työpaikoilla vähäisempää kuin 2010-luvulla. Asuntojen radonmittauksia tehdään kuitenkin melko vähän. Radontietokannan tietojen perusteella radonkorjauksia tehtiin vuosina 2019–2023 arviolta 1 000 asunnossa.
Kesät lämpenevät ilmastonmuutoksen myötä. Puut ja pensaat luovat pihoille varjoja ja auttavat vähentämään rakennusten viilentämisen tarvetta. Pihalle voi istuttaa uusia kasveja hyvin myös syksyllä.
Terveydelle vaarallinen radonkaasu löytää tiensä taloyhtiöihin siinä missä muihinkin kiinteistöihin. Huoneilman radonpitoisuutta pystytään kuitenkin alentamaan melko yksinkertaisilla toimenpiteillä.
Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät rankkasateet, myrskyt, ukkoset ja pitkät kuivuusjaksot vaikeuttavat Suomen vesihuollon luotettavuutta tulevaisuudessa. Vesihuollosta 65 prosenttia perustuu pohja- tai tekopohjaveteen ja 35 prosenttia pintaveteen.
Moni kerrostalossa asuva kärsii tupakansavun kulkeutumisesta asuntoon tai parvekkeelle. Uudet taloyhtiöt ovat pääsääntöisesti savuttomia, mutta vanhoissa taloyhtiöissä tie savuttomaksi on mutkikas. Sen sijaan viranomaisen määräämä tupakointikielto, esimerkiksi parvekkeilla, on monille taloyhtiöille saavutettavampi vaihtoehto.
Keravalaisessa taloyhtiössä ei viivytelty radonremonttiin ryhtymisessä. "Suosittelen kaikkia taloyhtiöitä mittaamaan radonin. Pään työntäminen pensaaseen ei auta", sanoo hallituksen puheenjohtaja Katja Mahlamäki.
Tupakoinnin kieltäminen koetaan taloyhtiöissä vaikeaksi ja kalliiksi. Kiinteistöliiton mielestä nykyinen pirstaleinen lainsäädäntömalli suojaa tupakoivaa osakasta enemmän kuin savuhaitasta kärsiviä naapureita.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät myös pihasuunnittelussa. Perinteinen tapa ohjata vedet nopeasti sadevesiviemäreihin ei enää riitä, vaan tavoitteena on nykyään hidastaa veden kulkua, suodattaa ja hyödyntää se mahdollisimman tehokkaasti paikan päällä.
Lämpimät ja kosteat kelit voivat tehdä biojäteastiasta houkuttelevan paikan kärpäsille ja niiden toukille. Biojäteastian tai kompostorin voi kuitenkin pitää hallinnassa muutamalla keinolla. Keräsimme vinkit kärpästen torjuntaan.
Maahan pudonneet omenat ja muut hedelmät tulee kerätä säännöllisesti pois maasta, muistuttaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY. Kerääminen pitää pihan siistinä ja haittaeläimet loitolla.
Lupiini, jättipalsami ja kurtturuusu ovat jo monien tuntemia haitallisia vieraslajeja. Poistamalla vieraslajit taloyhtiö edistää luonnon monimuotoisuutta. Samalla yhtiö täyttää velvollisuutensa hävittää omalla alueellaan esiintyvät haitalliset kasvilajit.
Nurmikon ei tarvitse olla täydellisen tasainen vihreä matto ollakseen kaunis ja hyvinvoiva. Leikkuujäte ja syksyisin myös osa lehdistä kannattaa jättää nurmikolle. Lehdet suojaavat maaperää ja rikastavat sitä humuksella.