Joskus tähdet ovat kohdallaan ja silloin kannattaa toimia. Nyt tämä tilanne on päällä kiinteistöjen korjauksissa. Korot ja rakennustarvikkeiden hinnat ovat alhaalla, työvoimaa on saatavilla ja suunnittelutoimistoissa on tyhjäkäyntiä. Silti Kiinteistöliiton viimeisin korjausrakentamisbarometri näyttää melko alhaisia lukemia tälle vuodelle. Taloyhtiöt eivät barometrin tulosten perusteella ole lähdössä isosti liikkeelle, siis laajalla joukolla tekemään peruskorjauksia. Mikä ihme tähän on syynä?
Osittain kyse voi olla prosessien hitaudesta, koska suunnittelupuoli on jonkin verran vilkastunut. Prosessi hankesuunnittelusta kilpailutukseen ja urakkatarjousten saamiseen vie aikansa, usein vuodesta kahteen. Ja siitä on vielä matkaa itse toteutukseen. Rahoituksen saatavuus ei pääosin ole ongelma, vaikka isomman korjausvelan yhtiöt ovat törmänneet rahoitushaasteisin jopa pääkaupunkiseudulla.
Eniten korjataan putkistoja
Viime syksyn korjausbarometrin mukaan kerrostaloissa remonttien kärjessä ovat vesi- ja viemärijärjestelmät, joita ilmoitti korjaavansa noin 10 prosenttia kaikista vastaajista. Seuraavaksi yleisimpiä korjauskohteita olivat julkisivut ja vesikatot. Myös lämmitysjärjestelmän korjauksia tehdään paljon. Sen sijaan sähköautojen lataushankkeiden osuus laski kerrostaloissa alle viiteen prosenttiin vastanneista. Todennäköisesti ARA-tukien lakkaaminen taloyhtiöiden latausinfraan on yhtenä syynä laskeneeseen määrään.
1970- ja -80 luvuilla rakennettiin paljon, ja nämä kiinteistöt ovat tulossa putkiremontti-ikään. Siksi on todennäköistä, että putkistosaneeraukset tulevat pysymään kerrostalokannan yleisimpien korjausten joukossa seuraavan 10 vuoden ajan. Rivi- ja erillistaloissa piharakenteet ja salaojat, ulkovaipan peruskorjaukset sekä putkistot ovat yleisimpien hankkeiden listalla.
Rohkeutta päätöksentekoon
On hyvin harvinaista, että peruskorjaushankkeen jälkeen ollaan tyytymättömiä siihen, että hankkeeseen lähdettiin. Sen sijaan usein kuulee harmittelua siitä, että miksi ei lähdetty tarpeelliseen hankkeeseen jo aiemmin.
Mikäli korjaustarvetta on, ei ryhtymistä kannattaisi lykätä. Tähän on useampikin hyvä syy. Korjauksia kannattaa tehdä järjestyksessä ja ajallaan, tällöin vältytään ylisuurilta lainoilta ja vastikkeilta. Rahoitusta saa helpommin järkevän kokoisiin hankkeisiin. Oikeaan aikaan tehdyt peruskorjaukset säästävät kiinteistön ja sen osakkaat nopeilta ja usein kalliilta hätäkorjauksilta. Lisäksi koko ajan kunnossapidetty kiinteistö säilyttää paremmin ja tasaisemmin arvonsa. Ja kaiken bonuksena asumismukavuus pysyy parempana.
Nyt on oikeasti hyvä aika korjata. Toivottavasti myös seuraavina vuosina, mutta varma ei voi olla. Siksi kannattaa ryhtyä toimeen heti.
Artikkeli on alun perin julkaistu pääkirjoituksena Kiinteistölehti Uusimaan numerossa 4/2025.
Haluatko kommentoida blogia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään