Senaatti-kiinteistöt on saanut uuden jäsenen sisäilmatiimiinsä: suursnautseri Fiinu etsii työkseen haitallisia PAH-yhdisteitä rakennuksista. Fiinu on tiettävästi Suomen – ehkä jopa maailman – ensimmäinen PAH-koira. Senaatin yli kymmenen muuta sisäilmakoiraa ovat niin sanottuja homekoiria, eli ne etsivät rakennuksista mikrobivaurioita. Koiratoiminta on osa Senaatin mittavaa panostusta hyvien sisäolosuhteiden varmistamiseen kiinteistöissään.
Suursnautseri Fiinu on etsinyt merkkejä haitallisista PAH-yhdisteistä Senaatti-kiinteistöjen rakennuksista kuluvan vuoden syksystä lähtien. Fiinu on nopea oppija, sillä sen koulutus kesti vain noin vuoden verran.
-Aloitamme vanhojen rakennustemme korjausprosessin aina tutkimuksella, johon kuuluu rakenteiden kunnon selvittäminen ja rakennusmateriaalien tunnistaminen. PAH-yhdisteitä sisältäviä rakennusmateriaaleja voi olla eri paikoissa, ja niiden olemassaolo pitää selvittää aina kohdekohtaisesti. Näin estämme yhdisteiden leviämisen sisäilmaan purku- ja muutostöiden yhteydessä, Senaatti-kiinteistöjen koiratiimin asiantuntija Ville Heikkinen kertoo.
Ville Heikkinen on Fiinun isäntä ja vastasi myös Suomen ensimmäisen PAH-koiran koulutuksesta.
-Koira on hyvä apu PAH-yhdisteiden etsinnässä. Sen avulla voin käydä läpi melko nopeasti esimerkiksi ison rakennuksen. Fiinu merkkaa paikat, joista se haistaa PAH-yhdisteitä. Koira haistaa hyvin herkästi yhdisteet, mutta ei pysty tietenkään kertomaan niiden pitoisuuksia. Koiran tekemän taustatyön perusteella voimme käynnistää tarkemmat tutkimukset.
PAH-yhdisteet ovat haitta-aineita, jotka voivat suurina pitoisuuksina olla haitallisia terveydelle. Sisäilman kohonneet PAH-pitoisuudet ovat yleensä peräisin vanhoista rakennusmateriaaleista, kuten kreosoottipitoisista vesieristeistä. PAH-yhdisteitä on myös monissa muissa rakennusmateriaaleissa. Kun sisätiloissa puretaan PAH-yhdisteitä sisältäviä rakennusmateriaaleja, edellytetään lähes aina alipaineistettua ja osastoitua purkutapaa aivan kuten asbestin purussa.
Lemmikit voivat parhaimmillaan yhdistää taloyhtiön asukkaita. Lemmikkien ja muiden talon asukkaiden sopuisa yhteiselo vaatii kuitenkin lemmikinomistajilta vastuuntuntoa ja avointa viestintää. Myös lemmikittömien asukkaiden kannattaa kertoa asioista avoimesti lemmikinomistajille.
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Pienet jyrsijät tai matelijat harvoin aiheuttavat taloyhtiössä keskustelua, sillä naapuri ei usein edes havaitse niiden olemassaoloa. Sen sijaan koirien haukkuminen, jätökset tai vapaana olo voi synnyttää erimielisyyksiä taloyhtiön asukkaiden keskuudessa.
Suomen Kiinteistölehden tilausten määrä on nousussa. Lehden tuore levikintarkastus kertoo, että Kiinteistölehden numerokohtainen levikki viime vuonna oli 34 954 kappaletta. Tänä vuonna lehti juhlii 100-vuotista taivaltaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään