Puutteellinen ilmanvaihto? Selvitä korvausilmaventtiilien kunto

Suomessa arviolta miljoonassa asunnossa on puutteellinen ilmanvaihto. Jos taloyhtiö tekee muutenkin remonttia, sen kannattaa selvittää, tarvittaisiinko asuntoihin uusia korvausilmareittejä. Mutta hyväkään järjestelmä ei toimi, jos venttiilit tilkitään villasukilla.

Timanttiporaaja on tehnyt olo- ja makuuhuoneen ulkoseiniin läpiviennit, ja seuraavaksi hän tukkii ne väliaikaisesti villalla. Asentajaryhmä tulee muutaman päivän päästä laittamaan paikalleen korvausilmaventtiilit. Ulkopuolen ritilät kiinnitetään yhdellä kertaa henkilönostimesta.

Turkulaisten asunto-osakeyhtiöiden Puistopaltan, Ruotupaltan ja Kyläpaltan asukkaat ovat saaneet tottua viime aikoina porausääniin. Taloyhtiöiden energia-, katto-, salaoja- ja sokkeliremontin yhteydessä kahteentoista 1970-luvulla rakennettuun pistetaloon asennetaan useampi sata korvausilmaventtiiliä.

As Oy Puistopaltan hallituksen puheenjohtaja Marlena Rand kertoo, että osana energiaremonttia, jossa Puistopalttaan ja Ruotupalttaan tulee myös maalämpö, koneellinen poistoilmanvaihto varustetaan lämmöntalteenotolla. Uusien vaatimusten takia ilmanvaihtosuunnitelmissa asuntojen ilmamäärät ovat kasvaneet alkuperäisistä.

– Aikaisemmillakin ilmamäärillä tarvittavan korvausilman saaminen on ollut hankalaa, koska ikkunoissa on ollut liian vähän ja liian pieniä rakoventtiilejä. Ilman uusia korvausilmaventtiilejä uudet ilmamäärät eivät toteutuisi ongelmitta, hän kertoo.

Isännöitsijä Mika Varpula kuvailee, että ilma asunnoissa on ollut seisovaa. Koneellinen poistoilmanvaihto on synnyttänyt huoneistoihin myös alipainetta ja vedon tunnetta.

– Kun korvausilmaventtiilit eivät ole toimineet kunnolla, asuntoihin on tullut hallitsemattomasti ilmaa ja epäpuhtauksia rakenteiden läpi, Varpula kertoo.

– Koska korvausilmaventtiilikohtainen paine-ero ja ilmannopeus pienenee, se vähentää osaltaan myös vedon tunnetta, Rand huomauttaa.

Pelkkä tehostaminen ei poista ongelmia

VTT:n johtava tutkija Arto Säämänen kertoo, että huoneistoon tulee hallitsemattomasti korvausilmaa tyypillisesti kohteissa, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto tai painovoimaan perustuva ilmanvaihto.

– Jos korvausilmareitit ovat puutteellisia ja huoneiston sisälle syntyy alipainetta, niin jostakin ilmaa tulee joka tapauksessa, vaikkapa vaipan läpi tai ikkunoiden raoista. Tällöin sisälle saattaa kulkeutua myös terveydelle ongelmallisia hiukkasia tai muita epäpuhtauksia. Maantason kerroksiin epäpuhtauksia voi kulkeutua myös maaperästä.

Korvausilman puutteesta aiheutuvaa huonoa sisäilmaa yritetään usein ratkaista niin, että poistoilmanvaihtoa tehostetaan.

– Jos ilmanvaihtoa tehostetaan ilman, että huolehditaan korvausilman reiteistä, tilanne saattaa vain pahentua, Säämänen sanoo.

Suomessa koneellinen poistoilmanvaihto alkoi yleistyä 1960-luvulla. Sitä vanhemmissa taloissa on pääsääntöisesti painovoimainen ilmanvaihto ja uusimmissa koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto.

Jostakin ilmaa tulee joka tapauksessa, vaikkapa vaipan läpi.

Arto Säämänen

Ilmanvaihdon puutteet yleisiä

VTT on parhaillaan mukana VEENCE-tapaustutkimuksessa, joka on osa laajempaa yliopistojen, tutkimuslaitosten, kaupunkien ja yritysten GIANT-hankekokonaisuutta. Suomen rakennuskannan iän perusteella voidaan arvioida, että ilmanvaihto saattaa olla puutteellista jopa yli miljoonassa asunnossa.

VEENCEn mukaan ongelmia aiheuttavat korvausilmaventtiilien puuttuminen, poistoilmanvaihdon energiatehottomuus ja huoltotarpeiden laiminlyönti. Puutteet heikentävät rakennusten kuntoa, energiatehokkuutta ja sisäilman laatua. Toimiva ja hallittu ilmanvaihto vähentää merkittävästi esimerkiksi asuntojen radonpitoisuuksia, jotka Suomessa kuuluvat maailman korkeimpiin.

VEENCE-tutkimuksessa on tehty myös kenttämittauksia rivitalokohteessa. Sen mukaan pienhiukkasia pääsi sisäilmaan 65 prosenttia vähemmän, kun ulkoilma johdettiin asunnon sisätiloihin tehokkailla suodattimilla varustettujen korvausilmaventtiilien kautta, verrattuna tilanteeseen, jossa ilmaa ei suodatettu. Myös alipaineen pienentyminen vähensi epäpuhtauksien kulkemista rakenteista sisäilmaan.

Hankkeessa selvitettiin myös, miten itseoppiva, kuormituksen kasvamiseen reagoiva poistoilmanvaihdon ohjausjärjestelmä toimii osana kokonaisratkaisua. Mittaustulosten mukaan järjestelmä poisti hiilidioksidia paremmin ja energiatehokkaammin kuin vakiopoisto.

– Kokeilimme kuormitukseen reagoivaa ilmanvaihtoa rivitalossa, jossa oli huoneistokohtainen poistoilmanvaihto. Tämän perusteella on vaikeaa tehdä johtopäätöksiä tuloksista muun tyyppisissä ilmanvaihtojärjestelmissä, Säämänen sanoo.

Jokainen kohde on erilainen

Säämäsen mielestä korvausilma-asioita kannattaa selvittää kerrostaloissa, jos niissä tehdään muutenkin ilmanvaihtoremonttia tai uusitaan vaikkapa ikkunat. Asia tulee tietenkin ajankohtaiseksi myös, jos huoneistossa on selviä sisäilmaongelmia.

Hän korostaa, että jokainen kohde on erilainen. Korvausilmareittien suunnittelu vaatii ammattilaiselta tarkkaa työtä.

– Varsinkin isoissa urakoissa taloyhtiö voi myös harkita, olisiko sen järkevää hankkia tuekseen puolueeton asiantuntija, joka vertailisi keskenään eri lvi-suunnittelijoiden esittämiä ratkaisuja.

Tarjolla ei ole esimerkiksi valmista ohjeistusta, kuinka tehokkaat suodattimet painovoimaisen tai koneellisen poistoilmanvaihdon yhteyteen tuleviin korvausilmaventtiileihin pitäisi laittaa.

– Tuollainen ohjeistus on olemassa kohteisiin, joissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Sitä voisi ehkä käyttää osviittana, Säämänen pohtii.

Hyvääkin järjestelmää pitää huoltaa

Myös isännöitsijä Varpula miettii, että jos taloyhtiössä tehdään muutenkin urakkaa, samalla kannattaa pohtia myös korvausilma-asioita.

– Outoa kyllä, mutta aika usein asukkaat suhtautuvat ilmanvaihtoon niin kuin se olisi vain kuluerä. Se, että ilmanvaihto toimii kunnolla ja asuntoihin saadaan korvausilmaa, on oleellista niin asumisviihtyvyyden kuin energiatehokkuudenkin kannalta.

Myös hän muistuttaa, että järjestelmät vaativat oikeaa käyttöä ja säännöllistä huoltoa.

– Venttiilit pitäisi puhdistaa puolivuosittain. Pitkälle päästäisiin jo silläkin, että kiinteistöhuollon ohjelmaan laitettaisiin, että huoltomiehet tarkistavat, ovatko venttiilit auki ja puhtaat, vai onko niitä tilkitty vaikkapa villasukilla, Varpula toteaa.

Säämäsen mielestä tarkistuksen voisi tehdä samalla, kun huoltomiehet varmistavat, ovatko palovaroittimet ajan tasalla.

Ilma on raikkaampaa

Hallituksen puheenjohtaja Rand kertoo, että energiaremontin hyväksymistä taloyhtiössä auttoi, että sen vaatima laina voidaan maksaa takaisin energiansäästöillä.

– Energiaremontin ja korvausilmaventtiilien hyväksymisprosessi helpottui huomattavasti, kun asia esiteltiin erillisessä asukasinfossa.

Maaliskuun alussa venttiiliurakasta oli tehty noin kolmannes. Asennuksista vastaa Topi Riivari Oy ja pääurakoitsijana toimii Rakennuspalvelu J Martti & Co Oy.

– Yhdessä rakennusliikkeen kanssa olemme laatineet aikataulun asennuksille, jotta työt sujuvat hyvällä tahdilla ja suunnitellusti, kertoo ilmanvaihtourakoitsija Esa Ikonen.

– Asukkaat, joiden asuntoihin venttiilit on jo vaihdettu, ovat kertoneet, että nyt homma pelittää. Ilma on paljon raikkaampaa, sanoo vastaava työnjohtaja Jens Holmström.