Asunto-osakeyhtiöiden ympärillä ja sisällä tapahtuu juuri nyt paljon. Osakkaiden maksuhaasteet ovat yleistyneet, korjaushankkeita lykätään, lyhytvuokraus puhuttaa, kiinteistöverojen korotus uhkaa, isännöinnin sertifiointi uudistuu ja koko ala tuntuu olevan murroksessa. Lisäksi sääntelyä, rumasti sanottuna byrokratiaa, tulee koko ajan lisää. Eikä tämä lista ole läheskään tyhjentävä.
Taloyhtiöiden hallitukset ovat kaiken tämän keskellä yhdessä isännöitsijän kanssa ja tekevät parhaansa. Hyvin toimiva yhteistyö sekä hallituksen sisällä että isännöinnin kanssa on ratkaisevan tärkeää, kun arjen asioiden halutaan sujuvan.
Kysyimme vuoden vaihteen ympärillä jäsenyhtiöidemme puheenjohtajilta, miten isännöinti on heidän mielestään suoriutunut. Kouluarvosanalla isännöinti kokonaisuutena arvioitiin 8- tasoon. Tulosta voi pitää ihan kohtalaisena, mutta kiitettävään on vielä matkaa. Onneksi vastauksista saatiin hyviä eväitä tason parantamiseen ja niistä kerrotaan myöhemmin eri yhteyksissä tarkemmin.
Kuinka taloyhtiön tulevaisuus pysyy hallinnassa?
Syksyn 2025 korjausrakentamisbarometrin mukaan suunnitteilla olevista peruskorjaushankkeista yleisin on sähköautojen latauspisteiden rakentaminen. Seuraavien viiden vuoden aikana tätä suunnittelee 28 prosenttia kerrostalojäsenistämme. Lukitus, vesikatot, putkistot ja julkisivut olivat lähes 20 prosentin osuudella myös lähivuosien korjaustarpeiden listalla. Paljon työtä on siis edessä monilla taloyhtiöillä.
Taloyhtiön kunto on sekä teknistä että taloudellista. Rakennusosilla on elinkaarensa ja siksi ylläpitoa ja korjauksia tulee tehdä systemaattisesti. Tällä on suora linkki myös talouteen. Jos korjauksia joudutaan tekemään yllättäen, se tarkoittaa aina haastetta talouden suunnitteluun. Siksi hyvän ja ennustettavan talouden kivijalka on teknisen kunnon seuranta ja todetun kunnon mukaan ammattimaisesti tehty kunnossapitosuunnitelma, PTS.
PTS:n ajallinen etunoja saisi olla vähintään 10 vuotta ja vielä mieluummin 20. Toki silloin ennustetarkkuus heikkenee vuosien myötä, mutta esimerkiksi suurimmat ja kalleimmat remontit, kuten linjasaneeraus, pystytään ajoittamaan melko tarkasti pitkälle tulevaisuuteen. Myös varautumistarve on kaikkein suurin juuri suurissa peruskorjaushankkeissa, jotka lähes aina rahoitetaan yhtiölainalla. Kukaan asunnonomistaja ei ilahdu yllättäen tulevasta korjaushankkeesta, joka äkkiä nostaa rahoitusvastikkeen myötä kokonaisvastikkeen kuukausisumman vaikkapa kaksinkertaiseksi.
Fiksusti ja ennakoiden varautumalla tällaisia vastikepiikkejä pystytään poistamaan ja myös osakkaat saavat aikaa varautua kohoaviin kustannuksiin. Apua suunnitelmiin löytyy jäsensivuiltamme ja soittamalla talous- tai tekniseen neuvontaan.
Artikkeli on alun perin julkaistu pääkirjoituksena Kiinteistölehti Uusimaan numerossa 01/2026.
Haluatko kommentoida blogia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään