Hallitus on antanut esityksen muutoksenhausta ympäristöasioissa. Esityksen mukaan valitettaessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen vaadittaisiin jatkossa valituslupa lähes kaikissa ympäristönsuojelulain, vesilain, maankäyttö- ja rakennuslain sekä maa-aineslain mukaisissa päätöksissä. Lakiesitys perustuu pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan, jonka mukaan valituslupajärjestelmän soveltamisalaa tulee laajentaa ja ottaa se laajamittaisesti käyttöön rakentamis- ja ympäristöasioissa.
Valituslupaa tulisi jatkossa hakea, jos aikoo valittaa hallinto-oikeuden päätöksistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Uudistus ei koskisi valtioneuvoston päätöksiä, sillä niissä korkein hallinto-oikeus on ensimmäinen oikeusaste.
Ympäristönsuojelulain nojalla annettaviin ympäristöministeriön päätöksiin haettaisiin jatkossa muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta eikä enää ensiasteena korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Vesitalouslupien sekä vesitalouslupien ja ympäristölupien yhteiskäsittelyasioita koskevat valituskirjelmät toimitettaisiin jatkossa suoraan Vaasan hallinto-oikeudelle eikä enää asiasta päättäneelle viranomaiselle.
Lisäksi ehdotetaan, että valituslupa tarvittaisiin jatkossa myös hallinto-oikeuden tekemistä luonto- ja lintudirektiivien lajeista johtuvista poikkeuslupapäätöksistä. Nämä poikkeuslupapäätökset ovat myös tarkastelussa nyt käynnissä olevassa yhden luukun palvelujen lakihankkeessa.
Lakimuutokset vähentäisivät korkeimman hallinto-oikeuden tekemien ratkaisujen määrää. Pitkällä aikavälillä uudistus vapauttaisi korkeimman hallinto-oikeuden resursseja, jolloin sillä on mahdollisuus käsitellä esimerkiksi yhteiskunnallisesti merkittäviä valitusasioita nykyistä nopeammin.
Lakimuutokset tulisivat voimaan 1.1.2018.
Kuntien rakennusvalvontatyö on muuttunut uuden rakentamislain myötä. Jokainen kunta voi tulkita lupakynnystä hieman eri tavoin, joten kuntakohtaista vaihtelua on. Yksi uuden lain tavoitteista on keventää lupabyrokratiaa.
Rakentamislupien käsittely kestää Suomen suurimmissa kaupungeissa keskimäärin noin 1,8 kuukautta, käy ilmi Raklin julkistamasta seurantamallista. Seurantamallissa tarkasteltiin Suomen suurimmissa kaupungeissa vuosina 2021-2025 hyväksyttyjen rakentamislupien läpimenoaikoja.
Rakennuslakiin ehdotettu muutos toisi lyhytvuokraukseen vuorokausirajoitukset. Ilman vakituista asukasta olevaa asuntoa saisi ensi vuodesta lähtien käyttää lyhytvuokraukseen 90 päivää vuodessa.
Taloyhtiössä ilmenevät terveyshaitat voivat velvoittaa taloyhtiön ryhtymään toimiin haitan poistamiseksi. Toisinaan toimenpidevelvoite voi kuitenkin herättää kysymyksiä, jos rakennus on toteutettu rakentamismääräysten mukaisesti tai haitta olisi mahdollista poistaa puuttumalla asukkaiden toimintaan.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään