Energia-osiosta löydät sähköön, lämmitykseen ja energiankulutukseen liittyviä artikkeleita.
Taloyhtiöiden kiinnostus rakennusten ilmastovaikutusten vähentämiseen on kasvussa. Taloyhtiöt tarjoavat yrityksille miljardien eurojen liiketoimintamahdollisuudet energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiseen 2020-luvulla. Ratkaisuilta vaaditaan helppoutta, selkeyttä ja kustannustehokkuutta.
Neljä kymmenestä suomalaisesta haluaa vähentää vedenkulutustaan, mutta ei tiedä miten, ilmenee GROHEn Vesibarometrista. Suomalaiset kuluttavat pohjoismaalaisista toiseksi vähiten vettä, 63 000 litraa henkeä kohti vuodessa. Vain tanskalaiset kuluttavat vettä vielä vähemmän.
Kun edessä on ensimmäisen sähköauton hankinta pientaloon, kannattaa selvittää, millainen lataustapa kotona on mahdollinen. On myös tärkeää huolehtia turvallisuudesta, kirjoittaa Taloustaito. Sähköautot ovat yleistyneet ja latauslaitteidenkin myynti on jopa kiihtynyt koronakriisin aikana.
Rakennusalan toimijat tarvitsevat selkeän yhteisen määritelmän hiilineutraalille rakennukselle, jotta ne voivat sitoutua yhteiseen tavoitteeseen ja viestiä onnistumisistaan uskottavasti. GBC Finlandin Vähähiilinen rakentaminen -toimikunta valmistelee parhaillaan hiilineutraalin rakennuksen määritelmää. Pilotointiversion on määrä valmistua 2020 loppuun mennessä.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n laskennan mukaan vuoden 2019 pääkaupunkiseudun päästöt olivat yhteensä noin 4,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv). Asukasta kohden päästöt olivat neljä tonnia CO2-ekv. Asukaskohtaiset päästöt vähenivät noin kolme prosenttia, mutta kokonaispäästöt pysyivät lähellä edellisvuoden tasoa, kertoo HSY:n ilmastoasiantuntija Juha Viholainen tiedotteessa.
Kiinteistö- ja rakennusalan kannalta on tunnistettavissa useita hyviä mahdollisuuksia taloutta elvyttäville toimille, jotka samalla vähentävät ilmastonmuutospäästöjä ja edistävät rakennetun ympäristön kestävyyttä. Green Building Council nostaa tiedotteessaan esiin vihreitä elvytystoimia. Huomio asuinrakennusten energiaparannuksiin Elvytystoimien kohdentaminen erityisesti asuinkiinteistöihin on tarpeen, koska suuri osa kiinteistökannasta on juuri asuinkiinteistöjä.
EU:n energiayhteisöjä koskevan lainsäädännön muutoksen myötä aurinkosähkön hyvityslaskentamalli muuttuu Suomessa lailliseksi vuoden 2020 loppuun mennessä. Aurinkosähkön pientuotanto on jo kasvanut Suomessa viime vuosina nopeasti, kirjoittaa Kauppalehti (5.5.2020). LUT-yliopiston energiatehokkuuden professori Jero Aholan arvion mukaan vuonna 2019 aurinkosähkön tuotantokapasiteetti kasvoi 70–80 megawatilla, enemmän kuin koskaan aiemmin.
Helsingin kaupungin vuoden 2020 ympäristöpalkinnosta kisataan teemalla energiatehokkuus. Taloyhtiöt voivat hakea kilpailuun mukaan 1. – 30.4.2020.
Rakennusten käytönaikaisesta energiankulutuksesta muodostuu kolme neljäsosaa Suomen koko rakennetun ympäristön vuotuisesta hiilijalanjäljestä. Loput aiheutuvat rakennusmateriaaleista, työmaatoiminnoista ja kuljetuksesta. Vaikka vähäpäästöisempiin energialähteisiin siirtyminen on pienentänyt rakennusten käyttövaiheen hiilijalanjälkeä yli neljänneksellä viime vuosikymmenellä, on rakennusten energiankulutus yhä niiden ylivoimaisesti suurin kasvihuonekaasujen päästölähde.
Energia-avustuksen saamiselle on tietyt vaatimukset, joiden toteuttamiseen tarvitaan hyvät suunnitelmat ja huolellinen toteutus. Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARA neuvoo energia-avustushakemusten suunnittelussa. Energia-avustusta hakiessa tarvitaan kartoitus rakennuksen lähtötilanteesta, E-lukulaskelma ja toimenpidesuunnitelmat energiatehokkuuden parantamisesta.
Muutamalla keskeisellä energiavinkillä uudet osakkaat pääsevät alkuun taloyhtiön asioihin perehtymisessä. Motivan vinkit toimivat kertauksena myös kokeneille osakkaille. Taloyhtiön toimintakertomukseen on tärkeää kirjata tiedot lämmön, kiinteistösähkön ja veden kulutuksesta.
Asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin voi hakea avustusta vuosina 2020 – 2022. Verkossa seurattava info 27.2. kertoo avustuksesta ja sen hakemisesta.