Vuokranantajana taloyhtiössä voi toimia niin yhtiö kuin sijoittajaosakaskin. Mitä asunnon vuokraamisesta ja vuokranantajana toimimisesta tulisi tietää?
Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä 2,5 prosenttia. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 2,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 2,3 prosenttia, muualla Suomessa 2,4 prosenttia.
Danske Bankin teettämän Asunto sijoituskohteena -kyselytutkimuksen mukaan asuntosijoittaminen kiinnostaa erityisesti nuoria suomalaisia. Nuoria houkuttelevat paitsi perinteiset asuntosijoittamisen muodot, myös asunnon vuokraaminen lyhytaikaisesti erilaisten uusien palvelujen kautta. Asuntoa pidetään Suomessa laajasti hyvänä ja turvallisena sijoituksena, mikä onkin yleisin syy suomalaiselle hankkia sijoitusasunto.
Taloustieteilijä Harry Flamin mukaan Ruotsissa ei ole asuntojen hintakuplaa. Finanspolitiska rådetin puheenjohtajan Flamin mukaan on useimmiten edullisempaa asua omassa asunnossa (Ruotsin järjestelmässä ”bostadsrätt”) kuin uudisrakennuksessa vuokralla – jopa siinäkin tapauksessa, että korkotaso oletettaisiin viideksi prosentiksi. Asiasta kertoi Veckans Affärerin verkkolehti, joka lainasi Svenska Dagbladetin artikkelia.
Vailla vakinaista asuntoa ry kummeksuu hallituksen suunnitelmia leikata asumistukea yhteisasumisen osalta. Lausuntokierroksella olevan esityksen mukaan kimppa-asujan asumistuki olisi jatkossa 80% yksinasujan tuesta. Leikkaus koskee myös pienten alle kahdenkymmenen neliön yksiöiden asukkaita.
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportti ”Asuntopolitiikan kehittämiskohteita” julkaistiin 12.9. eduskunnassa. Raportti keskittyy erityisesti pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoiden kysymyksiin sekä asumisen tukijärjestelmien vaikuttavuuteen ja ongelmakohtiin.
Budjettiriihessä päätettiin ehdotetusta neliövuokraleikkurista luopumisesta. Suomen Vuokranantajien mielestä päätös on järkevä, sillä neliövuokraleikkuri olisi monimutkaistanut asumistukijärjestelmää. Suomen Vuokranantajat kannustaa edelleen asumisen tukijärjestelmien kehittämiseen.
Opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin elokuun alussa. Tuoreiden vuokrapyyntitilastojen mukaan Helsingin ja pääkaupunkiseudun yksiöiden keskimääräiset neliövuokrat näyttäisivät olevan kuitenkin opiskelijoiden ulottumattomissa. Näin ollen kimppakämpille riittää myös jatkossa kysyntää.
Yksityisten vuokranantajien vuokrapyynnit nousivat koko Suomessa 0,1 prosenttia alkuvuoden 2017 aikana. Yritystoimijoiden vuokrapyynnit ovat nousseet jopa 4,3 prosenttia. Kuitenkin pääkaupunkiseudulla yksityisten vuokranantajien vuokrapyynnit ovat laskussa.
Suomen Vuokranantajia huolestuttaa edelleen jatkuva asumismenojen kasvu. Pellervon Taloustutkimus PTT ennustaa Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tilaamassa tutkimuksessa kerrostalojen hoitokulut kasvavan keskimäärin 4,5 % vuodessa. PTT:n ennusteen mukaan keskituloisen vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asuvan asumismenot suhteessa tuloihin kasvavat tänä vuonna 32 prosenttiin, vuonna 2018 33 prosenttiin ja vuonna 2019 jo 33,3 prosenttiin nettotuloista.
Yli puolet Ruotsin korkeakoulu- ja yliopistokaupungeista ilmoittaa, että opiskelija-asunnoista on pulaa. Ilmiö vaivaa kaikkia suurimpia opiskelupaikkakuntia. Niissä tosin myös rakennetaan lähivuosina eniten opiskelijoille tarkoitettuja asuntoja.
Luottohäiriöiden ennätyskorkea määrä näkyy myös vuokranmaksussa. Vuokranantaja voi joutua tilanteeseen, jossa vuokranmaksu takkuilee tai vuokra jää kokonaan maksamatta. Tällöin vuokranantajan kannattaa ripeästi puuttua asiaan.
Opiskelijoiden asumistuki muuttuu 1.8.2017 alkaen. Opintotuen asumislisä poistuu ja opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin. Muutoksella on useita vaikutuksia opiskelijoiden arkeen.