Lait ja säädökset muuttuvat, suhdanteet vaihtelevat ja kiinteistönpitokin kehittyy. Mitä ajankohtaista taloyhtiömaailmassa tapahtuu?
Kansainvälistä maailman vessapäivää vietetään torstaina 19.11. YK:n vuonna 2013 virallistaman merkkipäivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota sanitaation merkitykseen. Noin 4,2 miljardia ihmistä elää yhä ilman pääsyä kunnolliseen vessaan.
Sähköiseen huoneistotietojärjestelmään kootaan tiedot taloyhtiöistä sekä osakehuoneistojen omistuksista ja panttauksista. Huoneistotietojärjestelmään siirtyminen on edessä kaikilla vanhoilla taloyhtiöillä, joita on Suomessa noin 90 000. Uudistus vaikuttaa lisäksi 1,5 miljoonaan osakehuoneistoon ja niiden yli 2 miljoonaan omistajaan.
Taloyhtiöpäivä kiinteistöalan ammattilaisille järjestetään veloituksettomana kutsutapahtumana 26.11.2020. Luvassa on asiantuntijapuheenvuoroja, näyttely sekä kahvia ja pientä syötävää. Voit osallistua joko paikan päällä Helsingin Triplassa tai etänä Teamsin kautta.
KTI Markkinakatsaus ja RAKLI-KTI Toimitilabarometrista ilmenee, että kiinteistöt kiinnostavat sijoittajia, mutta kauppavolyymit pysyvät matalina. Korona korostaa markkinoiden eriytymistä sekä sijoitus- että vuokramarkkinoilla: kun parhaiden kohteiden tuottovaatimukset painuvat ja vuokrakysyntä pysyy vakaana, on riskillisempien kiinteistöjen myytävyys ja vuokrattavuus vallitsevissa olosuhteissa haasteellista. Toimisto- ja liiketilavuokramarkkinoilla epävarmuus kasvaa.
Kaikki brittikodit pitäisi tehdä mukaviksi ja viihtyisiksi valtion tuella, sanoo 70 vihreän etujärjestön ja ryhmän koalitio Climate Coalition. Tämä on koalition mukaan avainasemassa Iso-Britannian pyrkimyksessä hiilineutraaliksi. Climate Coalition sanoo myös, että 10 miljoonaa lämpöpumppua tulisi asentaa pitämään ihmiset lämpiminä, vähentämään energialaskuja, parantamaan terveyttä ja luomaan työpaikkoja.
Taloyhtiöille asetettua määräaikaa osakeluetteloiden siirtämiselle huoneistotietojärjestelmään jatketaan vuodella 31.12.2023 saakka. Tämän lisäksi huoneistotietojärjestelmän voimaanpanolain keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiötä koskevia säännöksiä täsmennetään. Valtioneuvosto hyväksyi eduskunnalle annettavan esityksen lakimuutoksista tänään 12.11.2020.
Kiinteistöalan asiantuntijoiden suosikkikohteita vuodelle 2021 Euroopassa ovat Berliini, Lontoo ja Pariisi. Helsinki nousi edellisvuodesta kaksi sijaa, ja on nyt 19. Sektorikohtainen kiinnostus kohdistuu nyt muun muassa asumiseen ja hoivaan.
Meidän tulee pitää huolta siitä, että siirtyminen ilmastoviisaasen, kestävään yhteiskuntaan on houkuttelevaa, sanoo Swecon Chief Sutainability Officer Mattias Goldmann Fastighetstidningenin verkkolehdessä. Hän on myös kirjoittanut aiheesta kirjan Klimatsynda. Goldmann uskoo, että kiinteistöala on tulevaisuudessa eräs tärkeimmistä raaka-aineiden uusiokäyttäjistä.
Koronapandemia on vaikeuttanut korjaushankkeiden päätöksentekoa ja suunnittelua etenkin kerrostaloyhtiöissä. Taloyhtiöiden korjausrakentamisen arvioidaan supistuvan hieman 2020, enemmän kerrostalo- kuin rivitaloyhtiöissä. Tämä ilmenee Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometristä, joka toteutettiin lokakuun ensimmäisellä puoliskolla.
Koronapandemian takia on uusia taloyhtiölainoja otettu tammi-syyskuussa 14 prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana 2019, kertoo tämän aamun Kauppalehti. Taloyhtiöt ovat joutuneet siirtämään yhtiökokouksia, joten suunnitellut remontitkin ovat lykkääntyneet. Taloyhtiölainojen suosion uskotaan kuitenkin jatkuvan koronasta huolimatta, Kauppalehti kirjoittaa.
Pihapiirissä pesivät lokit aiheuttavat ongelmia monessa taloyhtiössä etenkin pesintäaikaan keväisin, jolloin pesiään vartioivien lokkien käytös saattaa tuntua ihmisestä jopa uhkaavalta. Jo pesimään ryhtyneitä eläimiä ei kuitenkaan saa häätää, joten torjuntatoimien aika on käsillä juuri nyt. -Jos pihapiirissä on pesinyt lokkeja, pesintäpaikkoihin kannattaa jo syksyllä rakentaa esteitä ehkäisemään kevään pesintää, neuvoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.
Valtioneuvosto asetti 5.11.2020 metropolipolitiikan yhteistyöryhmän. Valtion sekä Helsingin seudun kaupunkien ja kuntien edustajista koostuva ryhmä tarttuu metropolialueen erityiskysymyksiin, joiden ratkaiseminen vahvistaa koko Suomen kilpailukykyä. Yhteistyöryhmän tavoitteena on tiivistää valtion ja metropolialueen yhteistyötä ja politiikan koordinaatiota asioissa, jotka tukevat kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä.