Talotekniikka-osion artikkelit käsittelevät kiinteistöjen talotekniikkaa, kuten lämmitys- ja putkistojärjestelmiä, ja niiden kunnossapitoa.
Talotekniikkayritys Aren kehityspäällikkö Harri Launo antaa vinkit yhtiön tiedotteessa energiatehokkaaseen lämmitykseen sekä tavalliselle sukankuluttajalle että kiinteistöjen ylläpitäjälle. Ennakoi! Kun sääennuste lupaa kylmenevää, kannattaa omakotitalossa laittaa takkaan puita jo etukäteen, näin asunto ei pääse missään vaiheessa kylmenemään.
Ei ole tavatonta, että purevan kylmä ilma jäädyttää osan putkistoa ja rikkoo sen. Suomessa rakennusten vesijärjestelmät on kuitenkin suunniteltu toimimaan ongelmattomasti myös hyisellä kelillä. Normaaleissa olosuhteissa pakkasen ei siis pitäisi päästä aiheuttamaan vahinkoa kodin putkistoihin.
Aren IV- ja rakennusterveysasiantuntija Antti Alanko antaa vinkit sisäilmaolosuhteiden seurantaan ja valvontaan. Kotikonstein ei kaikkea pysty tekemään, mutta alla olevien vinkkien pohjalta selviävät yleisimmät ongelmien aiheuttajat. 1.
Kun sähköjärjestelmä päädytään saneeraamaan kokonaan, pitää vaihtaa johdotukset, sähkökalusteet ja koko sähkökeskus. Turvallisuuden lisäksi tärkeä osa sähkösaneerausta on järjestelmän modernisointi tämän päivän käyttötottumuksia ja tarpeita vastaavaksi. Sähköjärjestelmän käyttöikä on keskimäärin 20–40 vuotta.
Syksyn koittaessa kodin lämpö halutaan varmistaa keinolla millä hyvänsä. Jos ilmanvaihto ei toimi toivotulla tavalla, ihmiset kokevat vetoa ilmanvaihtokanavista. Asiaa saatetaan lähteä ratkaisemaan konsteilla, joissa ei ole järjen häivää, kertoo Suomen Terveysilma tiedotteessaan.
Ulkolasin huurtuminen syksyisin ja keväisin on erittäin normaali ilmiö energiatehokkailla ikkunoilla, eikä sitä kannata pelästyä. Nykypäivän energiatehokkaissa ikkunoissa lämpövuoto on niin vähäistä, että ikkunan ulkopinta pääsee jäähtymään joissakin olosuhteissa ulkoilmaa kylmemmäksi, mikä aiheuttaa huurretta ulkolasin pintaan. Huurtuminen ei siis ole vika, eikä aiheuta ikkunalle vahinkoa, mutta luonnollisesti se vähentää asumisviihtyvyyttä.
Erityisesti isännöitsijöille ja taloyhtiön hallitusten jäsenille suunnattu Kiinteistömessut tarjoaa kävijöilleen kiinnostavia seminaareja ja asiantuntevia puheenvuoroja. Kaksipäiväisen tapahtuman aikana voi myös tutustua alan palvelutarjontaan sekä hankkia hyviä kontakteja tulevia remontti- ja palvelutarpeita silmällä pitäen. Kiinteistömessujen ohjelma nostaa keskiöön aina ajankohtaiset energia-asiat.
Putkien ja laitteiden vuotovahingot ovat vuodesta toiseen yleinen kodin harmi, kertoo rakentaja.fi-sivusto. Pohjola Vakuutuksen tilastojen mukaan vuotovahingoista jopa 55 prosenttia sattuu omakotitaloissa ja lähes 70 prosenttia 1980-luvulla tai sitä aiemmin rakennetuissa taloissa. Omakotitalon vuotovahingosta aiheutuu keskimäärin 8 300 euron kustannus, mutta suurimmillaan se voi nousta jopa yli 100 000 euroon.
Talotekniikkaliiton suhdannekyselyssä vastaajien enemmistö näkee asunto-, toimisto- ja liiketila-, teollisuus- ja julkisen rakentamisen pysyvän ennallaan seuraavan puolivuotiskauden aikana. Korjausrakentamisen osalta odotukset ovat korkealla. Erityisen hyvin näyttää menevän sähkösuunnittelijoiden liiketoiminnassa.
Rakennusalalla ei edelleenkään dokumentoida tarkasti jokaista työvaihetta ja silloin, kun työvaiheet dokumentoidaan, dokumentointitavat vaihtelevat paljon ja niistä reklamoidaan herkästi. Rakentamisen dokumentoinnista on hyvin rajalliset viralliset vaatimukset. Esimerkiksi työvaiheiden dokumentointia rakentamisen aikana ei edellytetä ollenkaan.
Digitalisaation vuoksi myös asuinkiinteistön kybertoimintaympäristöön voi kohdistua kyberhäiriöitä ja -uhkia niin sisältäpäin kuin ulkoakin. Tämä koettiin myös lappeenrantalaisessa kiinteistössä, jossa verkkohyökkäyksellä lamaannutettiin talon lämmitysjärjestelmä. Asuinkiinteistön kyberturvallisuusstrategian tavoitteena on auttaa taloyhtiön hallintoa ja asukkaita synnyttämään itselleen kyvykkyyttä hahmottaa laajasti kyberympäristö.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toteuttamassa selvityksessä tarkastellaan asuntotuotannon laatumuutoksia vuosina 2005–2020. Tehokkaan maankäytön, teknisten parannusten sekä asuntojen keskikoon pienenemisen lisäksi asuntotuotannon leimallisia muutoksia ovat viime vuosina olleet tilansäästö ja matalampi energiankulutus. Kasvaneeseen asuntojen kysyntään on onnistuttu vastaamaan kaavoituksella ja asuntopolitiikalla, mutta kehityksen kääntöpuolena on uuden asuntokannan yksipuolisuus.