Energia-osiosta löydät sähköön, lämmitykseen ja energiankulutukseen liittyviä artikkeleita.
Taloyhtiöissä päätös energiaremonteista tehdään taloyhtiön yhtiökokouksessa. Jokainen osakas voi ehdottaa asioita käsiteltäväksi yhtiökokouksessa. Helsingin kaupungin uutisesta selviää, kuinka aloite energiaremontista kannattaa tehdä.
Espooseen rakennettu 1,3 kilometrin syvyinen geolämpölaitos on tekniikaltaan valmis tuottamaan lämpöä sopivan kokoiseen kohteeseen. Tarpeeksi suuri kohde olisi useamman kerrostalon muodostama taloyhtiö tai tehdas, kirjoittaa Iltalehti. Geolämpöyhtiö QHeatin operatiivinen johtaja Mikael Maksimow kertoo Espoon Koskelossa sijaitsevan geolämpölaitoksen olevan valmis siihen, että yhtiö voi porata reiän kerrostaloalueelle ja toteuttaa lämmitysremontin taloyhtiöön.
Sähkö- ja hybridiautojen latausvalmiutta on parannettu oululaisissa taloyhtiöissä. Pisimmälle ovat päässeet asunto-osakeyhtiöt Pajarinkulma ja Hiirroskangas, kirjoittaa Forum24.fi. Pajarinkulmassa on toteutettu latausvalmius asunto-osakeyhtiön kaikille 35 autopaikalle, jotka sijaitsevat kauppakeskuksen parkkihallissa.
Aurinkosähkön yhteisvoimaloiden ja hyvityslaskennan hyödyntäminen ovat tulossa taloyhtiöiden saataville helpommin. Aiemmin yhteisvoimaloiden hankintaa taloyhtiöihin ovat hidastaneet lainsäädännölliset esteet, kirjoittaa FinSolar hankkeen projektijohtaja Karoliina Auvinen Tekniikka&Taloudessa. Laisäädäntö on Suomessa muuttumassa vuoden 2020 loppuun mennessä EU:n sähkömarkkina- ja uusiutuvan energian direktiiviuudistusten ja työ- ja elinkeinoministeriön alaisen älyverkkotyöryhmän linajusten perusteella.
Lämpöpumppuja myytiin vuoden 2019 aikana 98 000 kappaletta, yli 30 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. Kaikkien lämpöpumpputyyppien myyntimäärissä oli kasvua, ilmenee Suomen Lämpöpumppuyhditys SULPU ry:n tiedotteesta. Lämpöpumpputyypit myyntimäärittäin 2019: Ilmalämpöpumput: 79 000 kpl Maalämpöpumput: 9 000 kpl Ilma-vesilämpöpumput: 6 000 kpl Poistoilmalämpöpumput: 4 000 kpl Lämpöpumppumyynnin arvo kuluttajahinnoin oli yli 600 miljoonaa euroa.
Noin kolmannes Suomen sähköverkkoyhtiöistä nosti viime vuonna hintojaan 3 – 15 prosentilla. Sähkön siirto on kallistunut etenkin haja-asutusalueilla, kirjoittaa Taloussanomat. Energiaviraston 14.1.2020 julkaiseman markkinakatsauksen mukaan kuluttajan sähkölasku kallistui viime vuonna 33 euroa edelliseen vuoteen nähden.
Aalto-yliopiston tutkijat kehittävät Ghufran Hashmin johdolla CARPRINT-hankkeessa tulostettavia aurinkokennoja, joiden avulla voidaan tehostaa aurinkoenergian hyödyntämistä ja laskea sen talteenoton kustannuksia. Kennot voidaan valmistaa mustesuihkutulostimella ja silkkipainatuksella. Uuden teknologian myötä rakennukseen ei enää tarvittaisi erillisiä aurinkopaneelialueita.
Vuonna 2018 voimaan tullut EU:n energiatehokkuusdirektiivi edellyttää, että taloyhtiöiden veden kulutuksen laskutus perustuu asuntokohtaiseen kulutuksen mittaamiseen. Aikaraja lainsäädännölle on syksyllä, kirjoittaa Taloussanomat. Direktiivi edellyttää, että taloyhtiöiden vesilasku perustuu jatkossa asuntokohtaiseen kulutuksen mittaamiseen ja lasku muodostuu käytetyn veden sekä sen lämmittämiseen käytetyn energian määrästä.
Viisi astetta tavanomaista lämpimämpi talvi ei ole vaikuttanut lämmityskustannuksiin kymppejä enempää, kirjoittaa Kauppalehti. Poikkeuksellisen lämmin talvi aiheuttaa säästöjä kiinteistöjen lämmityskustannuksiin. Kauppalehden haastattelemien asiantuntijoiden arviot keskimääräisistä huonetilojen lämmityskustannuksista poikkeavat vain hieman toisistaan.
Rivitaloyhtiö toteuttaa maalämpöhankkeen ja muita korjauksia 490 000 euron lainalla ja laskee samalla hoitovastikettaan. Yhtälön mahdollistaa remontointi maalämpöasennuksen rinnalla, kertoo Taloussanomat. Helsingin Puistolassa vuonna 1984 rakennetun, 30 asunnon As.
Öljylämmitys ensisijaisena lämmitysjärjestelmänä on noin 130 000 suomalaiskodissa. Enemmistö öljylämmittäjistä on jo eläkeiässä, kirjoittaa TM Rakennusmaailma. Öljylämmitteisistä taloista moni sijaitsee haja-asutusalueilla, ja niiden omistajista 31 prosenttia on 60–69-vuotiaita ja 42 prosenttia yli 70-vuotiaita.
Kiinteistöjen energian- ja vedenkulutuksen etäseuranta onnistuu LoRaWAN-verkolla, jonka kattavuus on Suomessa jo hyvällä tasolla. Energian- ja vedenkulutuksen seuraaminen ovat kiinteistöille keino tavoitella energiatehokkuutta, ja LoRaWAN-verkko tarjoaa mahdollisuuksia tarvittavan datan saamiseen. Tänä päivänä enemmistö LoRaWAN-verkon käyttäjistä on yrityksiä ja organisaatioita, jotka käyttävät sitä esimerkiksi työkoneidensa paikantamiseen.