Talous-osiossa perehdytään taloyhtiön taloudenpitoon ja raha-asioihin, muun muassa vastikkeisiin ja lainoihin.
Taloyhtiöiden lainansaantiongelmat ovat jatkuneet ja jonkin verran yleistyneet, selviää Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskyselystä. Pienten yhtiöiden tilanne on hankalin. Myös alueelliset erot rahoituksen saatavuudessa ovat merkittäviä.
Varsinkin vesi ja jätehuolto ovat tänä vuonna kallistuneet nopeasti edellisvuoteen verrattuna, kun taas sähköenergia on halventunut. Tiedot ilmenevät Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet edellisvuotta vähemmän. Monissa kunnissa nousu on erittäin nopeaa. Eniten kasvoivat vesi- ja kaukolämpökustannukset, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Uusien taloyhtiölainojen keskimääräinen kokonaiskorko oli syyskuussa 3,17 prosenttia pääkaupunkiseudun pankkien tarjouksissa. Suomen Kiinteistölehti julkaisee yhteistyössä Suomen Vuokranantajien kanssa Suomen Rahatiedon Seppo Rekosen laatimia lainakorkojen vertailuja.
Pankkien ja muiden luotonantajien on syyskuusta alkaen ilmoitettava huoneistotietojärjestelmään taloyhtiöitä koskevat lainat. Ilmoitusvelvollisuus koskee yhtiölainoja, joiden käyttötarkoitus on uudisrakentaminen, perusparannus tai korjausrakentaminen.
Asumismenot supistuvat tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin, ilmenee Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:lla teettämästä selvityksestä. Suurin syy kehitykseen on korkomenojen sekä sähkön ja öljyn hinnan lasku. Asumismenojen kehitys vaihtelee paljon eri asumismuotojen välillä.
Taloyhtiöiden hoitovastikkeet ovat tänä vuonna nousseet kahta edellisvuotta maltillisemmin, ilmenee Kiinteistöliiton kyselystä. Kunta- ja kiinteistökohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Hoitovastike on noussut kerrostaloissa keskimäärin 2,5 prosenttia ja rivitaloissa 3,5 prosenttia kuluvana vuonna.
Asuntokauppa piristyy tänä vuonna, ja vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen odotetaan kasvavan noin 1,5 prosenttia, ennustaa Rakli suhdannekatsauksessaan. Asuntojen kysyntä on kohentunut, ja asuntojen kauppamäärät lähestyvät pitkän aikavälin keskiarvotasoja.
Asuntojen hinnat nousevat tänä vuonna koko maassa 0,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,0 prosenttia, ennustaa Hypo-pankki asuntomarkkinakatsauksessaan. Ensi vuonna hinnat nousevat eniten 15 vuoteen, jos korona-ajan nousuvuosi 2021 jätetään huomiotta.
Enimmillään mökin omistava joutuu maksamaan kaksinkertaisia kunta- ja aluekohtaisia maksuja verrattuna edullisimpaan kuntaan. Kalleimmalla paikkakunnalla Savonlinnassa vapaa-ajan asunnon ja tontin kiinteistöveroon, sähköön ja jätemaksuihin menee vuodessa 1 279 euroa. Matalimmat kuntakohtaiset maksut sen sijaan ovat Pohjanmaalla sijaitsevassa Mustasaaressa.
Pienten taloyhtiöiden paperityöt eivät takavuosina juuri kiinnostaneet isännöinti- ja tilitoimistoja. Nyttemmin palvelupaketteja on pilkottu myös muutaman osakkaan taloyhtiöille sopiviksi, ja hinnat ovat pudonneet selvästi aiemmasta.
Rahamarkkinoiden epävarmuus, korkojen nousu ja alueellinen hintakehitys ovat muuttaneet taloyhtiöiden rahoitusympäristön. Vielä muutama vuosi sitten taloyhtiöiden lainansaanti oli melko suoraviivaista: pankit suhtautuivat yhtiöihin tasavertaisina, ja rahoitusta järjestyi, ellei yhtiössä ollut jotain poikkeavaa.