Lämpimän veden osuus on jopa puolet kiinteistöjen energiakustannuksista. Vedenkulutus aiheuttaa myös ison osan kiinteistöjen hiilidioksidipäästöistä. Siksi vedenkulutusta täytyy taloyhtiöissä seurata ja vettä alkaa säästää.
Smartvatten
Vesi on yksi suurimmista taloyhtiöiden kulueristä. Kun vedenkulutuksen näkee todellisina litroina ja euroina, on helpompaa tehdä vastuullisia valintoja. Tilakohtaisella vedenmittauksella on mahdollista säästää selvää rahaa.
Smartvatten
Suomessa veden saatavuus saattaa tuntua itsestäänselvyydeltä, mutta maailmalla miljoonat ihmiset kärsivät veden puutteesta päivittäin. Vedenkäytön mittaaminen ja optimointi auttaa säästämään rahaa ja suojelemaan sinistä planeettaamme.
Smartvatten
Vedenkulutus muodostaa yhden kiinteistöjen suurimmista kulueristä. Vanhat vesikalusteet ja liian suuri vedenpaine saattavat aiheuttaa jopa satoja litroja vedenhukkaa päivittäin. Yksinkertaisilla toimenpiteillä vettä on kuitenkin mahdollista säästää jopa 20 prosenttia.
Smartvatten
Helsinkiläinen taloyhtiö huomasi joidenkin asukkaiden vesilaskujen olevan poikkeuksellisen pieniä. Syynä oli vika lämpimän veden mittareissa. Asiantuntijan mukaan vesimittarit asennetaan usein väärin.
Suomessa keskimääräinen vedenkulutus vuorokaudessa on 93 litraa kerrostaloasunnon tai rivitalon asukasta kohden, kun vesi laskutetaan kulutuksen perusteella. Keskimääräinen asuinpinta-ala henkilöä kohden Suomessa on 40 m2, jolloin tyypillinen vedenkulutus on 2,3 litraa/m2 vuorokaudessa. Euroopassa keskimääräinen vedenkulutus vuorokaudessa on 143 litraa henkilöä kohden, ja asuinpinta-alan ollessa 43 m2 tyypillinen kulutus on 3,3 litraa/m2 vuorokaudessa.
Marraskuussa 2020 voimaan tulleen lakiuudistuksen mukaan uusissa taloyhtiöissä vesilaskutuksen tulisi perustua huoneistokohtaisilla ja etäluettavilla mittareilla mitattuun kulutukseen. Vuoden 2022 alusta lähtien asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajalle, vuokralaiselle sekä asumisoikeuden haltijalle on annettava kuukausittain tiedot lämpimän ja kylmän käyttöveden kulutuksesta, vaikka itse vesilaskutus käytännössä tehtäisiinkin esimerkiksi kerran vuodessa. Vanhoissa taloyhtiöissä kulutusperusteiseen laskutukseen siirrytään vasta sitä mukaa, kun putkisaneerauksen yhteydessä […]
Vedenkulutuksen mittaamisen muutokset koskevat niitä taloyhtiöitä, joissa on lain voimaantulon eli 23.11.2020 jälkeen haettu rakennuslupaa käyttövesiputkistojen uusimiselle tai uudisrakentamiselle. − Näihin kohteisiin on pitänyt asentaa kylmän ja lämpimän veden kulutusta mittaavat etäluettavat vesimittarit, joita on nyt käytettävä taloyhtiön vesikustannusten jakamiseen, kertoo Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy. Muutos ei edelleenkään koske niitä taloyhtiöitä, […]
Motivan ja Työtehoseuran tekemä selvitys suomalaisten vedenkäytöstä yllätti positiivisesti. Tutkijat olettivat, että suihkujen, porealtaiden ja paljujen lisääntyminen olisi pitänyt kulutuksen vähintään ennallaan, mutta tulokset kertovatkin selkeästä laskusta. Mistä muutos sitten johtuu?
Laskutuskäyttöön tarkoitetuissa vesimittareissa on aina oltava näyttö, eikä mittarin laskutuksen etäluenta korvaa sitä, muistuttaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Taloyhtiöiden onkin huolehdittava, että ne hankkivat ja asennuttavat vain vaatimusten mukaisia CE M merkinnällä varustettuja vesimittareita. Vesimittareiden etäluenta lisääntyy säädösmuutosten takia.
Helsingissä sijaitsevassa taloyhtiössä on panostettu vettä säästäviin laitteisiin ja saatu taloyhtiön vedenkulutus putoamaan 155 litrasta noin 117 litraan henkilöä kohden vuorokaudessa, kertoo Motiva. Vuonna 1999 valmistuneessa As Oy Helsingin Laivalahdessa vedenkulutus oli 51 asunnon ja yhden liiketilan yhtiössä ollut jo pidemmän aikaa yli 150 l/hlö vuorokaudessa ja kasvanut 2010-luvulla tasaisesti. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Kristiina Vahvaselkä […]
Etätöiden ja karanteenien seurauksena kotitalouksien vedenkulutuksessa on nähtävissä kasvua. Esimerkiksi oululaisessa taloyhtiön huoneistossa viikottainen vedenkulutus on kasvanut epidemian kuluessa jopa 20 prosenttia normaalitilanteeseen nähden, kirjoittaa Radio Pooki. Kiinteistöliiton johtavan asiantuntijan Petri Pylsyn mukaan vielä ei ole mitään todella hälyttävää luvassa, mutta epidemian ja karanteenien pituus paljastavat vasta asian todellisen tilan.