VN: Kansallisesti haitalliset vieraslajit hallintaan

Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus ovat valmistelleet osana valtioneuvoston yhteistä selvitys- ja tutkimustoimintaa ehdotuksen vieraslajien hallintasuunnitelmaksi. Hallintasuunnitelma ohjeistaa kansallisesti haitallisten vieraslajien torjuntaan ja hallintaan, valtioneuvosto tiedottaa.

Kesäkuussa 2019 valtioneuvoston (VN) asetuksella hyväksytty kansallinen vieraslajiluettelo sisältää vieraslajit, jotka eivät kuulu EU:n luetteloon, mutta joita voidaan pitää Suomen oloissa haitallisina. Näitä lajeja ovat esimerkiksi kurtturuusu, komealupiini, kanadanvesirutto, minkki ja espanjansiruetana. Yhteensä luettelossa on 26 vieraslajia tai -lajiryhmää.

Kohdennetut torjuntakeinot

Tehokkainta torjuntaa on, että lajien tuonti tai leviäminen uudelle alueelle estetään kokonaan. Jos laji on levinnyt laajalle, eikä sen torjuminen tai hävittäminen ole mahdollista tai taloudellisesti mielekästä, voidaan tavoitteeksi asettaa kannan rajoittaminen tai lajin leviämisen estäminen uusille alueille.

Tavoitteena on kohdentaa torjuntatoimet niin, että niiden hyöty on paras mahdollinen, sanoo hallintasuunnitelman tekemisessä mukana ollut erikoistutkija Erja Huusela-Veistola Luonnonvarakeskuksesta.

Suunnitelmaehdotuksessa on selvitetty kohteet, joissa vieraslajien torjunta on kaikkein tärkeintä ja kiireellisintä. Siinä esitetään aikataulu ja keinot, joilla kansallisesti haitallisia vieraslajeja torjutaan sekä pääasialliset vastuu- ja yhteistyötahot.

Esimerkkejä toimenpide-ehdotuksista

Kurtturuusu tulee hävittää kiireellisimmin luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmilta alueilta ja niiden läheisyydestä, etenkin saaristosta ja rannikolta. Torjuntaa pitää samaan aikaan tehdä myös sisämaassa hävittämällä ja estämällä kurtturuusukasvustojen leviämistä julkisilla viheralueilla, pihoilla ja puutarhoissa sekä tienvarsilla.

Komealupiinin torjunta tulee keskittää luonnonsuojelualueille, uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien esiintymispaikoille ja niiden läheisyyteen sekä tieympäristössä arvokkaille piennarniityille ja kedoille, joilla on monipuolinen lajisto.

Kanadanvesiruton leviäminen on estettävä luonnonsuojelullisesti arvokkaimmille kohteille, jonne myös poistotoimet priorisoidaan.

Minkin poistopyyntiä tulee tehostaa ensisijaisesti saaristossa sekä linnuston kannalta tärkeillä kosteikkoalueilla, uhanalaisten ja taantuneiden lintujen pesimäalueilla sekä taimenpuroilla.

Espanjansiruetanan torjunnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota esiintymiin, joista laji leviää helposti ympäristöön estämällä lajin leviäminen taimien, puutarhajätteen ja maansiirtojen mukana. Lisäksi kannustetaan poistamaan laji tavattaessa pihoilla, puutarhoissa ja julkisilla alueilla sekä järjestämään torjuntatalkoita.

Vieraslajien torjunta kuuluu kaikille

Vieraslajien torjunta on ensisijaisesti maanomistajan vastuulla. Vieraslajien torjunta vaatii suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä, sekä kansalaisten yhteistyötä ja aktiivisuutta esimerkiksi talkoiden muodossa. Torjuntatoimenpiteisiin kannattaa ryhtyä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin haitat ja kustannukset jäävät huomattavasti vähäisemmiksi kuin vieraslajien runsastuessa. Esimerkiksi naapurustossa olisi syytä ryhtyä torjuntaan samanaikaisesti ja yhteistyössä, jotta lajin uudelleen leviäminen saataisiin tehokkaasti estettyä. Puutarhajätteen oikea käsittely ja hävittäminen on erityisen tärkeää, jotta vieraslajit eivät pääse leviämään jätteen mukana.

Lue lisää valtioneuvoston sivuilta ja tutustu selvitykseen.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti