Tukesin testauttamista ikkunoista ei löytynyt merkittäviä puutteita – laatu on parantunut

Kuvituskuva

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) testautti talonrakentamisessa yleisimmin käytettyjä puu- ja alumiinikehyksisiä ikkunoita. Testeissä selvitettiin mm. ikkunoiden säänkestävyyttä. Testien perusteella todettiin, että ikkunoiden laatu on kehittynyt hyvään suuntaan viimeisen 10 vuoden aikana.

Testeihin valittiin 15 ikkunaa kymmeneltä eri valmistajalta. Testatuista ikkunoista 13 oli tyypiltään kaksipuitteisia MSEA puu-/alumiini-ikkunoita ja kaksi tyypiltään yksipuitteisia 3K-eristyslasielementillä varustettuja PVC-muovi-ikkunoita. Testatut ikkunat olivat kooltaan 1,2m x 1,2m. Ikkunat oli valmistettu Suomessa ja muualla Euroopassa. Näytteet hankittiin valmistajilta, rautakaupoista ja verkkokaupasta. Kaikki testatut ikkunat oli CE-merkitty.

Testien tarkoituksena oli selvittää, täyttävätkö ikkunat suoritustasoilmoituksissa niille ilmoitetut arvot sekä standardin ohjeelliset vähimmäissuositukset. Ikkunoista testattiin säänkestävyysominaisuudet, kuten ilmanpitävyys, sateenpitävyys ja tuulenpaineen kestävyys. Lisäksi ikkunoille tehtiin ilmaääneneristävyyden määrittäminen sekä eristyslasielementin kaasupitoisuuden määrittäminen. U-arvon mittausta ikkunoille ei tehty. U-arvo, eli lämmönläpäisykerroin, kuvaa rakennuksen eri rakennusosien lämmöneristyskykyä.

Sateenpitävyys oli hyvä

Testien perusteella ikkunat saavuttivat sateenpitävyyden testeissä parhaimman luokan E1200, lukuun ottamatta kahta ikkunaa, jotka saavuttivat tason E900. Sateenpitävyyden luokka kertoo tuulenpaineen, jonka ikkuna kestää vuotamatta. Kaksi ikkunaa ei täyttänyt testeissä pientaloihin tarkoitettujen ikkunoiden sateenpitävyyden ohjeellista suunnitteluarvoa A450.

Tuulenpainetestin perusteella kaikki testatut ikkunat kelpaavat tavanomaiseen rakentamiseen. Ilmanpitävyyden testauksessa kaikki ikkunat pääsivät parhaaseen ilmanpitävyysluokkaan.

Ääneneristävyyden mittauksissa ikkunat täyttivät suoritustasoilmoituksessa niille esitetyt desibeliarvot. Testattujen ikkunoiden ilmaääneneristysluku (Rw)vaihteli 43–49 dB välillä ja ilmaääneneristysluku tieliikennemelussa (Rw+Ctr) vaihteli 37–40 dB. Ääneneristävyys mitattiin myös teippaamalla ikkunoiden ulkopuitteet. Tällöin ääneneristävyydet olivat 0–2 dB parempia.

Eristyslasielementtien Argon-kaasupitoisuuksien mittauksien tulokset jakautuvat tasaisesti n. 92 – 96 % välille, mikä on hyvä tulos. Yhden ikkunan mittaustulokseksi saatiin n. 89 %. Eristyskaasutäyttöihin jää yleensä muutama prosentti ilmaa, joten aivan 100 % täyttöasteeseen ei useinkaan päästä.

Testitulokset yllättivät positiivisesti

Kahta testattua ikkunaa lukuun ottamatta, kaikki ikkunat täyttivät taulukossa vaativimman rakennustyypin ikkunoiden ohjeelliset vähimmäisvaatimukset. Tukes selvittää kyseisten valmistajan kanssa puutteita, jotka koskevat suoritustasoilmoituksessa annettujen arvojen ja testauksessa saatujen tuloksien eroavaisuuksia.

– Ikkunatestin tulokset yllättivät positiivisesti, kun vertaa niitä vuosina 2006 ja 2009 TM:n Rakennusmaailman teettämien testien tuloksiin. Ikkunavalmistajat ovat ottaneet selvän laatuharppauksen eteenpäin noista ajoista, kertoo ylitarkastaja Petri Kulmala Tukesista.

Tukesin teettämä ikkunoiden testaus on osa rakennustuotteiden laajaa testausohjelmaa, joka käynnistyi vuoden 2016 lopussa. Tarkoituksena on saada tilannekuva rakennustuotteiden yleisestä laadusta ja vaatimustenmukaisuudesta. Tulosten avulla rakennustuotteiden valvontaa kehitetään siten, että se olisi mahdollisimman tehokasta ja vaikuttavaa.

Lisätietoja rakennustuotteiden hyväksymismenettelyistä

1 kommentti

  • Mauri Laaksonen Reply

    9.6.2018 at 16:43

    Ihmettelen suuresti millä tavalla ja millä taidolla nämäkin kokeet on suoritettu. Minä suoritan vuoden aikana useita tarkastuksia ja tutkimuksia uusien ikkunoiden asennustöiden jälkeen. valoaukoille on suoritettu lämpökamerakuvaus ja osalle rakenneliitosten ilmantiiveustutkimus. En ole vielä havainnut yhtä ainoata valoaukkoa joissa ei olisi ikkunarakenteiden ja lämpöeristysten liitosrakenteissa useitakin lämpö-ilmavuotokohtia. Lisäksi olen havainnut runsaasti jäätyneitä/kosteita ulkolasien sisäpintoja. Koska lämmin ja kostea sisäilma on päässyt esteettä lasien välitilaan ikkunarakenteiden epätiivistä liitoskohdista. Lisäksi etenkin kerrostaloissa lasien välitiloissa on erittäin usein sadeveden ja pölylumen aiheuttamamia maalivaurioita ja karmirakenteissa liimasaumojen repeämiä. Aivan yleisesti lasien välitiloossa havaitaan kosteuden aiheuttamia maali- ja puuvaurioita etenkin karmikappaleiden liitoskohdissa.
    Seuraava julkaisun arvoinen tutkimus ja kirjoitus kannattaisi suorittaa käytännössä kerrostalossa jossa on ikkunoiden asennuksesta kulunnut 10-20 vuotta. Ikkunanvalmistajasta riippumatta tulokset olisivat aivan jotain muuta kuin nämä laboratoriossa suoritetut “tutkimukset”. Ikkunoiden ja ovien vuotoilmalla on suurin merkitys rakennuksen lämmityskustannuksiin, ilmanvaihdon toimivuuteen, sisäilman laatuun ja asumisviihtyvyyteen. Lasin U-arvon tutkimuket jätän omaan arvoonsa koska lasin U-arvon merkitys rakennuksen vuotuiseen lämmitysenergian kulutukseen on korkeintaan muutamia prosentteja. Lämmöllä

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti