Taloyhtiöt ilmastonmuutoksen torjunnan eturivissä

Osmo Soininvaaran mielestä tulisi mieluummin mitata kiinteistöjen hiilidioksidipäästöjä kuin niiden energiankulutusta.

Suomessa asuinkiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää ilmastonmuutoksen torjumisessa, Osmo Soininvaara toteaa. Kuluttajan näkökulmasta kolme suurta energian tarvitsijaa ovat asuminen, liikenne ja ruoka. Kiinteistöjen energiankäytön vähentäminen on siten todella hyvä asia.

Mittausten pitäisi Soininvaaran mielestä kohdistua enemmän hiilidioksidipäästöihin kuin energian käyttöön.

– Meidän energiantuotantomme on kesällä käytännössä päästötöntä. Talossa mitattua energiankulutusta oleellisempaa on nollahiilitaso.

– Energiankulutuksessa on saman ikäistenkin talojen välillä vaihtelua, jo sen mukaan miten taloa käytetään. Siihen vaikuttaa esimerkiksi kaukokylmän hyödyntäminen. Jos vain jäähdytetään taloa, se on energiataseessa miinus. Jos siinä syntyvä hukkalämpö otetaan talteen ja lämmitetään vaikka asuntojen suihkuvesi, mennään plussalle.

– Taloyhtiöiden omat aurinkopaneelit ovat hyvin hyödyllisiä maaliskuussa, vähentäessään energiankulutusta kun aurinko jo paistaa mutta energiaa kysytään vielä paljon. Sen sijaan ei olisi reilua vaatia, että taloyhtiö saisi myydä mahdollisen ylijäämäsähkön kesällä samaan hintaan kuin se on sähköstä talvella maksanut.

Kaukoyhtiön kannattaisi usein tehdä kaukolämpö maalämmöllä, keskitetysti.

– Kiinteistöjen omat maalämpöpumput tuskin ovat ainakaan kantakaupunkien ratkaisu, vaikka onnistuneita hankkeita on, arvioi Soininvaara.

– Umpikorttelissa maa jäätyy ja pumppujen teho ei riitä. Usein ei saada montaa kaivoa vierekkäin ja pitää porata olennaisesti syvemmälle. Keskitetty ratkaisu on parempi, silloin voi etsiä parhaat kohdat. Jos kiinteistö on kytketty kaukolämpöön, voidaan sen ja esimerkiksi aurinkopaneelien avulla päästä hyvään tulokseen. 

Taloyhtiöt, takaisinmyynti ja sähkövero

Taloyhtiön oman tuotannon jakamisesta asukkaille mittareiden kautta peritään nyt sähkövero. Lakimuutos onkin vireillä. Aiheesta kerrottiin maaliskuun Kiinteistölehdessä. Soininvaara menisi pitemmälle. Hän kannattaa koko sähköveron korvaamista ympäristöperusteisilla veroilla.

– Sähköveron poisto helpottaisi taloyhtiöiden ylijäämäsähkön takaisinmyyntiä vapaasti taloyhtiön ulkopuolelle. Aikoinaan sähkövero tuli polttoaineveron tilalle, kun sähkö siirtyi ”liian” liukkaasti maasta toiseen. Uusiutvaa sähköntuotantoa (muuta kuin vanhaa vesivoimaa ja ydinvoimaa) vastaavasti subventoitiin. Nyt on fossiilisilla polttoaineilla tehtyä niin sähköä vähän, ettei sähköä kannattaisi verottaa. Mutta uusien energiamuotojen subventointi on työ- ja elinkeinoministeriössä ja veroasiat valtiovarainministeriössä, eivätkä nämä kommunikoi keskenään. Ja kuten toinen haitallinen vero, varainsiirtovero, on sähköverokin niin tärkeä tulonlähde, ettei siitä luovuttane, Soininvaara arvioi.

– Sähkövero kannustaa nyt ostamaan akkuja veron kiertämiseksi. Silloin talo voisi käyttää omaa sähköään kiinteistön laitteisiin kierrättämättä mittareiden kautta. Helen tarjoaa taloyhtiöille ”virtuaaliakkua”, mutta en ole perehtynyt siihen tarkemmin.

– Sähkön siirtomaksun verkkoyhtiölle pitäisi olla kiinteä, sähkön kulkemisesta ei erikseen maksettaisi. Sivuhuomautuksena sanon, että yksityisiä verkkomonopoleja ei kannattaisi luoda – terveisiä esimerkiksi Espoolle. Hyvä ratkaisu on kaupungin verkkoyhtiö tai sähkönkäyttäjien osuuskunta.

Umpikortteleiden paluu ja tiivistyvät lähiöt

Yhteen aikaan kaupunkien umpikorttelit suorastaan kiellettiin. Ilma niissä oli huonoa, syynä roskienpolttouunit ja talokohtainen lämmitys. Lamellitaloja ja pistetaloja pidettiin terveellisempinä ja lapsille turvallisempina.

– Nyt umpikorttelin ilma on puhtaampaa. Turvallisuuskin on kääntynyt päinvastoin: umpikorttelin piha on turvallisempi lapsille. Korttelipihat ja -puistot ovat loistava keksintö. Korkeat pistetalot ovat pahin vaihtoehto. Ne luovat ”ei kenenkään maita”, joilla lapsi vasta turvaton on.

1960–70-lukujen lähiöiden tiivistämisessä auttaisi, jos lisärakennusoikeuden myöntämisestä ei veloitettaisi, sanoo Soininvaara.

–Täydennysrakentamisen tulisi olla taloyhtiölle tarjous, joka kannattaa ottaa vastaan. Kaupungin ei pidä pyytää rahaa itselleen. Jos asun paikassa jossa nyt on kiva vihreä piha, ei hyödykseni voi laskea koko uutta rakentamista, koska myös menetän jotain.

– Uusi laki ei enää edellytä yksimielisyyttä purkavallekaan uudisrakentamiselle. Käytännössä kiinteistön ja sen asuntojen arvo aina nousee, kun täydennysrakennetaan.

– Itä-Helsingissä korkeiden kerrostalojen alueilla voi tonttitehokkuus olla 0,5. Vanha Eira on tehokkaammin rakennettu. Mittakaava ei aina ole sama asia kuin tehokkuus. Mitä tiheämpää rakentaminen on, sitä tärkeämpää, että julkisivut ovat hyviä. Ennen ne olivat. Välivaiheessa, pahimmillaan 70-luvulla, ne olivat tylsiä. Sellaisen osaisi peruskoulun oppilaskin piirtää, viivoitin apunaan.

– Tuon aikakauden talot ovat myös harakanpesiä. Kun elementtirakentamisen hurjien vuosien taloja remontoidaan energiatehokkaiksi, jälkiasennetaan hissejä ja korjataan parvekkeita, julkisivut voivat muuttua paljonkin. Mutta ei hätää, eivät ne pysty ulkoasultaan huonontumaan, Soininvaara hymähtää. 

Suomi jakautuu autoilussa ehkä kaupungistuneempaan sähkö-Suomeen ja kylmään, pitkien etäisyyksien vety-Suomeen.

Sähköauto tulee, mitä maksaa?

Taloyhtiöitä kannustetaan varautumaan sähköautojen yleistymiseen muun muassa parkkipaikkojen remontoinnin yhteydessä. Myös EU:lla on tästä vaatimuksensa. Monet kokevat toisaalta, että siinä tuetaan yhtä auton voimanlähdettä, josta ei vielä tiedä onko se lopullinen valinta.

– Minusta on hassua, että sähköautokeskustelua kuumentaa taloyhtiölle hankittava 2 000 euron latauspiste, mutta ei 50 000 euroa maksava parkkipaikka. Arabianrannassa muutetaan lämmitystolpat lataustolpiksi. Hinta on noin 400 000 euroa 700 tolpalle, eli noin 570 euroa per tolppa. Sähköauto ei tupruta tappavia pakokaasuja lastenvaunujen korkeudella. Kun tiivistetään kaupunkeja, tämä on oleellista! Voi myös kysyä, missä tankkaat bensa-auton 20 vuoden kuluttua?

– Vetyauto voi olla toinen tulevaisuuden auto. Suomi jakautuu autoilussa ehkä kaupungistuneempaan Sähkö-Suomeen ja kylmään pitkien etäisyyksien Vety-Suomeen.

Vetyauto ei tosin ota jarrutusenergiaa talteen, kuten sähköauto.

Vuokratontti vai kiinteistövero

Vuokratonttien jako on kaupungeille parempi vaihtoehto kuin maan myynti, minun mielestäni jopa ns. arvopaikoilla. Helsinki on palaamassa vuokratontteihin. Tämä on loogista: kaupungille pääoma on halvempaa, Soininvaara toteaa.

Se johtaa tosin helposti tilanteeseen, jossa kolmasosa taloyhtiön budjetista on tontinvuokraa – mutta onko tämä ongelma? Muussa tapauksessa asunnon hinta olisi vastaavasti korkeampi ja sama määrä rahaa menisi asuntolainen hoitokuluihin.

– Asiaan liittyy, että kiinteistöverotuloja tasataan kuntien kesken, mutta ei vuokratuloja. Ja kiinteistövero ja tontinvuokra liittyvät myös tavallaan yhteen. USA:ssa 30–40 % sikäläisen taloyhtiön, ns. condon kustannuksista voi olla kiinteistöveroa. Korkean kiinteistöveron maissa kaikki ovat tavallaan ”vuokratonteilla”. Sitä vain kutsutaan kiinteistöveroksi. Se on loogista: jos kiinteistövero olisi alhaisempi, olisi tontti vastaavasti kalliimpi. Maanomistaja saisi korkeamman hinnan. Nyt rahat saa kunta tai osavaltio yhteiseksi hyväksi.

Osmo Soininvaara on tietokirjailija, kolumnisti, luennoitsija ja hallitusammattilainen. Hän on ollut viisi kautta kansanedustaja ja Paavo Lipposen toisen hallituksen peruspalveluministeri. Osmo Soininvaara on yksi pääpuhujista Taloyhtiötapahtumassa 10. huhtikuuta.

1 kommentti

  • Timo Jokinen Reply

    8.4.2019 at 19:07

    Taloyhtiöiden osalta ilmastonmuutoksen torjuntaa voisi Kiinteistöliittokin edistää yksinkertaisella toimenpiteellä. Ehdottaisin, että Kiinteistöliitto laatisi suosituksen taloyhtiöiden hiilijalanjäljen määrittämiseksi. Millaisia päästökertoimia hiilidioksidipäästöjen laskemiseksi tulisi käyttää? Miten verrata suomalaisten keskimääräiseen hiilidoksidipäästöön ja miten omia päästöjä tulisi seurata?

    Laskeskelin oman yhtiömme päästöjen kehitystä 2012-2018 käyttäen Motivan päästökertoimia sähkölle ja kaukolämmölle. Tuloksena yhtiön vuotuiset päästöt näiltä osin vähentyneet n. 25 tonnilla, eli 350 kg/asukas. Vertailua muihin on vaikea tehdä referenssilukujen puutteessa, eli paha sanoa, onko tämä hyvä vai huone suoritus. Veden kulutuksen aiheuttama päästö sen lämmitystä lukuunottamatta jäi vielä selvittämättä.

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti


Käytämme evästeitä, jotta voimme tarjota mahdollisimman hyvän käyttäjäkokemuksen.
Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää