Taloyhtiöriidat – mikä ratkaisuksi?

Kuvituskuva. Kuva: Bigstock

Alkuvuodesta olen seisoskellut kylmissäni monen taloyhtiön pihalla pohtien sitä, mitä saa rakentaa ja mitä ei. Liian korkeaksi tehty terassi rumentaa maiseman ja ärsyttää naapuria – miksi ihmiset eivät ymmärrä yhteiselämän perussääntöjä? Pihariitojen sovittelu tuo hetkittäin mieleen opetustuokion, jossa opetetaan perusasioita siitä, miten toisia saa kohdella ja mitä kukin saa tehdä ylittämättä sanattomien sääntöjen rajoja.

Taloyhtiöriitoja syntyy monista asioista. Pihariitojen lisäksi riitaa saadaan aikaiseksi mm. kunnossapitovastuusta, osakasremonteista, autopaikoista tai kokouskäytäntöön liittyvistä asioista. Monet riidoista jatkuvat vuosia ja päätyvät tuomioistuinten käsittelyyn aiheuttaen pitkittyneitä taisteluja ja suuria kustannuksia riidan osapuolille.

Sovittelua voidaan pitää erittäin hyvänä ja tehokkaana keinona ratkaista ristiriitatilanteita. Sovitella voi monella tavalla. Menettelytapoja voivat olla vapaaehtoinen neuvottelu ja sovittelu, lakisääteinen sovittelu tuomioistuimen ulkopuolella tai tuomioistuinsovittelu.

Sovittelu on hyvä ja tehokas keino.

Näistä vapaaehtoinen neuvottelu ja sovittelu asian ratkaisemiseksi on nopeaa ja kulut ovat ennakoitavissa. Mikäli sovittelun hoitaa asiantuntija, joka on perehtynyt aiheeseen liittyvään lainsäädäntöön, saadaan sovittelulle myös faktapohjaa, jonka päälle on hyvä rakentaa oikeudenmukainen lopputulos. Usein asiantuntijan roolissa on juristi, mutta joskus neuvottelutiimiin tarvitaan mukaan myös teknistä osaamista, joten parhaimmillaan vapaamuotoinen sovittelu voi perustua tiimityöskentelyyn juridis-teknisten asiantuntijoiden välillä.

Ennen sovitteluun ryhtymistä on syytä toimittaa sovittelijaksi valitulle asiantuntijalle kaikki asiakirjamateriaali. Molempien osapuolien väitteet ja vaatimukset on myös hyvä selvittää jo ennen neuvottelupöytään istumista. Valmisteluvaiheeseen voi liittyä myös mahdollisia kiinteistökäyntejä ja asian taustan selvittämistä asiantuntijoiden johdolla. Tärkeintä sovittelussa on se, että sovittelijaksi valittu asiantuntija johtaa valmisteluvaihetta ja neuvotteluja aktiivisesti.

Monet sovitteluista päätyvät molempia osapuolia edes jokseenkin tyydyttävään lopputulokseen. On kuitenkin huomattava, että vapaaehtoisessa sovittelussa saatu sovinto ei ole täytäntöönpanokelpoinen, jos jompikumpi riidan osapuolista ei halua sitä noudattaa. Kaikkia riitoja ei pystytä selvittämään, jos osapuolilla ei ole siihen tahtotilaa tai jompikumpi haluaa riidellä vain riitelemisen vuoksi.

Kiinteistöliitto Uusimaan juridis-tekninen asiantuntemus on jäsenyhtiöiden käytettävissä sovittelun alkumetreillä. Tavoitteena on puuttua tilanteeseen heti, kun se on todettu, jotta riita ei laajene siten, ettei tiedetä enää mistä riidellään.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti