Kuntoarvio kuuluu suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon. Ajantasaisen kuntoarvion pohjalta taloyhtiössä voidaan hyväksyä kunnossapitosuunnitelma.

Taloyhtiön remontti on usein pitkäkestoinen hanke ja sisältää useita eri vaiheita. Erityistä huomiota tulee kiinnittää hankesuunnitteluvaiheeseen, jossa yhteydessä tulee kartoittaa taloyhtiön osakkaiden tahtotila ja toiveet.

Taloyhtiön on huolehdittava siitä, että korjaushankkeeseen haetaan määräysten mukainen lupa ja että rakentaminen tehdään myönnetyn luvan mukaisesti.

Taloyhtiön kannattaa hyödyntää pankin eli rahoittajan osaamista, kun isot korjaushankkeet ovat ajankohtaisia. Rahoittajan asiantuntija voi tulla asukastilaisuuteen tai yhtiökokoukseen kertomaan rahoitusvaihtoehdoista.

Taloyhtiön remontti eli korjaushanke on haastava paitsi teknisesti ja taloudellisesti niin myös juridisesti ja sopimusteknisesti. Remonttiin liittyy iso määrä sopimuksia useiden eri kumppaneiden kanssa remontin eri vaiheissa.

Putkiremontti on taloyhtiön merkittävin korjaushanke, jossa tarvitaan asiantuntemusta ja toimvaa yhteistyötä. Remontista päättäminen vaatii hyvää valmistelua.

Julkisivuja on Suomessa aiemmin lähinnä pesty ajoittain. Ilmastonmuutoksen myötä julkisivujamme on nyt rasittamassa likaantumistakin pahempi ongelma; ne kastuvat, eivätkä ehdi kuivumaan.

Rakennusten viidennen ja eräiltä osin tärkeimmän julkisivun muodostaa katto. Vain toimivan katon alla voi olla terve rakennus. Vesikaton merkitys korostuu Suomen vaativissa olosuhteissa.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajalla on oikeus tehdä huoneistossaan kunnossapito- ja muutostöitä. Hänen on kuitenkin etukäteen ja kirjallisesti ilmoitettava töistä taloyhtiölle.

Asuintilojen, eli olo- ja makuuhuoneiden, eteisen ym. huoneiston sisäisten oleskelutilojen, remontit eivät useinkaan edellytä ilmoitusta taloyhtiölle.