Taloyhtiöillä valistuksen paikka: Sekajätteisiin päätyy liian usein lajitteluun kelpaavaa jätettä

Kuva: Ralf Ahlskog

Uusi jätelaki astui voimaan viime kesänä. Osa uudesta jätelainsäädännöstä tulee voimaan portaittain vuosina 2022–2024. Jätelainsäädännön uudistuksen taustalla on EU:n jätesäädöspaketti, joka tähtää jätteiden määrän vähentämiseen, uudelleenkäytön lisäämiseen ja kierrätykseen.

Käytännössä lakimuutoksilla tähdätään siihen, että yhdyskuntajätteestä kierrätetään 65 prosenttia ja pakkausjätteestä 70 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.

Uudet jätehuoltomääräykset tarkoittavat sitä, että jokaisessa yli viiden huoneiston taloyhtiössä on oltava jätepiste, jossa lajitellaan erikseen sekajäte, biojäte, kartonki, paperi, muovipakkaukset, metallipakkaukset ja lasi. Poistotekstiilien alueellinen keräys alkaa koko Suomessa vuoden 2023 alussa.

Mitä uusi jätelaki muuttaa taloyhtiöissä?

Uusien jätehuoltomääräysten myötä taloyhtiöiden jätehuoltopisteet on uudistettava vaatimusten mukaiseksi. Kun kerättäviä jätelajeja on nyt enemmän, jätepisteelle on pitänyt hankkia uusia jäteastioita tai olemassa olevia keräysastioita on jaettu osiin. Osassa taloyhtiöitä kaikki jäteastiat eivät mahdu entiseen jätepisteeseen tai -huoneeseen, jolloin jätepistettä on pitänyt laajentaa.

Jätteiden lajittelun luulisi helpottuvan uusien keräysastioiden myötä. Enää ei tarvitse kuljetella jätteitä alueellisiin kierrätyspisteisiin tai muihin vastaanottopaikkoihin.

Jätteiden lajittelu on kuitenkin kautta aikojen aiheuttanut haasteita ja harmaita hiuksia. Erityisesti sekajäteastia kerää sisäänsä paljon varsinaiseen lajitteluun kelpaavaa jätettä. Tämä on tuttu tilanne liian monessa taloyhtiössä.

Mikä avuksi lajittelun helpottamiseksi ja miksi ylipäätään kukaan yhtiössä lajittelee, jos toiset vähättelevät koko asiaa? Pitäisikö taloyhtiöön valita roskaekspertti? Taloyhtiöiden pitäisi huolehtia ainakin siitä, että jokaisen astian kohdalla kuva/selostus astiaan laitettavasta jätteestä. Tähän voi  kysyä apua myös omalta jätehuoltoyhtiöltä.

Huolimaton lajittelu ja sekajätteen määrä lisäävät jätehuollon kustannuksia

Jätepisteen remontista syntyy kustannuksia. Lisäksi entistä useamman jätelajin keräily nostaa jätehuollon kuluja erityisesti pienessä taloyhtiössä. Toisaalta uusi jätelaki pyrkii ennen kaikkea taloyhtiölle kalliin sekajätteen vähentämiseen.

Porvoon Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja Marika Sipilä muistuttaa Uusimaa-lehdessä, että taloyhtiön kokonaiskuluissa jätteenkuljetus näyttelee suhteellisen pientä osuutta, mutta jokainen jätepisteeseen kuulumaton tavara nostaa jätekuluja suhteellisen paljon. Lajittelua pitäisikin ajatella ympäristönsuojelun näkökulmasta.

Sipilä suosittelee yhteisiä jätepisteitä ja -astioita naapureiden tai taloyhtiöiden kesken. Näin säästetään sekä kustannuksia että hiilijalanjälkeä.

− Jätteiden lajittelu ja kierrätys ei ole kaikille selvää pässinlihaa. Kun yksi ihminen tuottaa jopa 290 kiloa jätettä joka vuosi on meistä ihan jokainen vastuussa siitä, että lajittelemme omat jätteemme, Sipilä sanoo.

Uusista lajittelumääräyksistä kannattaa taloyhtiössä tiedottaa aktiivisesti. Asukkaille olisi hyvä jakaa myös käytännönläheisiä lajitteluoppaita ja -vinkkejä. Huolellisella lajittelulla voi jokainen vaikuttaa henkilökohtaisesti jätehuollon kustannuksiin ja ympäristön kuormituksen vähentämiseen.

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti