Taloyhtiö tarttui Energiahaasteeseen tavoitteena välttää yleinen kustannuksia aiheuttava virhe

Asiantuntijan mukaan Suomessa kerrostaloja ylilämmitetään ja hän ihmettelee, miksi vain harvat taloyhtiöt mittaavat energiankulutustaan. Energiakustannuksia voisi leikata yksinkertaisella toimenpiteellä, joka säästää energian lisäksi ympäristöä ja rahaa.

 Usein sähköpostiin tulevat mainosviestit menevät kuin kuuroille korville. Tällä kertaa kävi kuitenkin toisin, kun As Oy Helsingin Tähtisadeaukio -taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Matti Kleemola sai viestin DNA:n Wattisen Energiahaasteesta.

Olimme taloyhtiössä jo aikaisemmin puhuneet, että meidän pitäisi katsoa lämpötila-asioitamme läpi. Asia sattui olemaan juuri ajankohtainen, joten päätimme lähteä haasteeseen mukaan”, Kleemola kertoo.

”Vaikka mainossähköposteja välillä parjataan, niin tässä kohtaa se toimi.”

Energiahaasteessa on kyse hankkeesta, jossa taloyhtiöiden lämmitysenergian kulutusta mitataan ja verrataan vastaavan kauden keskimääräiseen kulutukseen. Tavoitteena on parantaa taloyhtiöiden energiankulutusta. Haasteen voittaja saa palkinnoksi vuoden 2021 joulukuun kaukolämmöt maksutta sekä Energiahaaste 2021 -voittajan tittelin. Wattisen kumppaneita Energiahaasteessa ovat Suomen Isännöintiliitto ry, Kiinteistöliitto Uusimaa ry, Helsingin Ammatti-Isännöitsijät ry ja Vantaan Isännöitsijäyhdistys ry.

”Tässä tapauksessa tarkoitus oli tutustua talomme energiatilanteeseen paremmin ja tulimme siihen tulokseen, että tämä on siihen hyvä keino. Emme nähneet muuta kuin voitettavaa. Samalla kun saimme itsellemme kimmokkeen lähteä selvittelemään lämmitysasioitamme, ajattelimme saavamme entistä parempia vinkkejä taloyhtiömme energiansäästöihin”, Kleemola kertoo.

Suomessa mitataan lämpötiloja liian harvoin

Kleemola toimii taloyhtiössä niin sanottuna ulkoisena hallitusammattilaisena, joka ei itse asu taloyhtiössä, mutta vastaa sen asioista puheenjohtajana. Asiantuntijana hänellä on aikaisempaa kokemusta taloyhtiöiden energiansäästöhankkeista sekä näkemystä energiankulutukseen Suomessa yleisesti.

Olen ollut mukana muutamissa hankkeissa, joissa olemme mitanneet lämmitystasapainoa. Niissä tarkoituksena on ollut tarkastella ennen kaikkea sitä, kuinka paljon säästöä syntyy oikeasti”, hän tiivistää.

Olen ihmetellyt sitä, miksi Suomessa on niin vähän hankkeita, joissa ihan mittaamalla selvitetään talokantojen lämpötiloja. Koen, että kerrostaloissa on yleisesti ottaen aivan liian kuuma. Voimme säästää energiaa asumismukavuutta heikentämättä, vain jos tiedämme asuntojen lämpötilan.”

Kleemola peräänkuuluttaakin taloyhtiöissä toimenpiteitä, joissa lämpötiloja mitataan pidemmällä aikavälillä lämpötasapainon säädön sijaan. Kertasäätö auttaa hänen mukaansa asuntojen energiankulutuksiin hetkellisesti, mutta pidemmällä aikavälillä tilanne voi muuttua.

”Jos me haemme säästötoimia lämmitystasapainon säädöstä, niin silloin tasapaino on kunnossa ainoastaan säätöhetkellä. Mutta mitä tapahtuu viiden tai kymmenen vuoden päästä? Jokin venttiili voi esimerkiksi tukkeutua, eikä järjestelmä enää toimi niin kuin se on suunniteltu”, Kleemola sanoo.

 Hänen mukaansa samankaltaisia ongelmia voi esiintyä myös lämpötilojen muuttuessa eri vuodenaikoina.

On aivan mahdollista, että asukas jäähdyttää huoneistoaan sähköllä samaan aikaan kun huoneistoa lämmitetään. Sen korjaamiseksi ei suuria toimenpiteitä tarvitsisi. Mittaamalla saadaan ympäristösäästöä, energiasäätöä ja rahansäästöä ”, Kleemola summaa.

 Säästömahdollisuuksia uuden teknologian avulla

 Taloyhtiö As Oy Helsingin Tähtisadeaukiossa osaan taloyhtiön huoneistoistoista asennettiin lämmönmittausanturit. Anturit kerättiin pois tammikuun lopussa hieman yli kuukauden lämpökartoituksen jälkeen. Mittausjakso sijoittui juuri alkuvuoteen, koska mittaukseen haluttiin sisällyttää yksi huomattavan kylmä ajanjakso. Tammikuun toisella viikolla pääkaupunkiseudullakin pakkanen painui alle 20 asteen. Se sopi mainiosti kylmän ajanjakson mittaukseen.

Mittauksen tuloksia saatiin odottaa, sillä hankkeessa käytettiin tallentavia mittausvälineitä, joista lämmitystiedot kerättiin talteen vasta mittauksen loputtua. Kleemola huomiokin, että uudenaikainen älyjärjestelmä olisi mahdollistanut reaaliaikaisen mittauksen.

Nyt kun meillä ei sellaista järjestelmää ollut, niin teimme sen perinteisellä tavalla. Oletus kuitenkin on, että heti analyysin jälkeen voimme tehdä yhtiössämme toimenpiteitä, joilla saamme heti energiansäästöä ilman että asumismukavuus kärsii”, Klemola sanoo.

Tähän liittyen taloyhtiön hallitus sopi tapaamisen DNA:n Wattinen-älylämmityspalvelun edustajan kanssa. Tapaamisen tarkoituksena oli kartoittaa nykyaikaisia energiansäästömahdollisuuksista.

”Olimme koko hallituksen voimin kuuntelemassa, mihin nykyteknologia mahdollistaa. Itse olin jo aiemmin tutustunut palveluun, mutta nyt menimme paljon syvemmälle sen mahdollisuuksiin. Wattisen järjestelmä olisi mahdollistanut lämmitystilanteemme jatkuvan seurannan lämpöhaasteessa”, Kleemola kertoo.

Wattinen tuo energian- ja rahansäästömahdollisuuksia monissa tilanteissa. Todella uskon palveluun ja sen hinnoittelumalliin koska se on riskitön, helppo ja järkevä. Näen, että tämän järjestelmän ehdoton etu on sen kyky mitata lämpötilaa jatkuvasti sekä se, että sen saa koottua yhdelle käyttöliittymälle.

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti