Talotekniikka jyrää korjausmarkkinoilla

Kuva: Ralf Ahlskog

Rakennusten korjaamisessa on luvassa kasvua jatkossakin. Volyymi on nykyhinnoin reilut 2 miljardia suurempi vuonna 2030 eli 16 miljardia euroa, arvioi Forecon Rakennuslehdelle tekemässään markkina-analyysissa.

Talotekniikan korjaukset muodostuvat pienemmistä rakenneosakokonaisuuksista, jotka ovat vesi- ja viemärijärjestelmät, ilmanvaihtojärjestelmät, sähkö- ja automaatiojärjestelmät sekä lämpöjärjestelmät. Myös korjaamisen kasvu on ollut suurinta talotekniikkakorjauksissa 2000-luvulla.

Talotekniikkakorjausten kasvu on ollut 2000-luvulla 4–5 prosentin luokkaa vuodessa samalla kun korjausrakentaminen kokonaisuudessaan on kasvanut keskimäärin 1–2 prosenttia vuodessa.

Talotekniikkakorjausten kasvu kuitenkin hidastuu korkean volyymitason vuoksi, mutta silti seuraavan kymmenen vuoden aikana talotekniikka kasvaa sekä prosenteissa että arvollisesti eniten.

Toiseksi suurin ryhmä on rakenteelliset korjaukset

Rakenteiden korjaamiseen lasketaan laaja kirjo runkoon liittyviä korjauksia, kuten vesikatot, parvekkeet, julkisivut ja ikkunat. Piha-alueen korjaukset sisältyvät myös tässä rakenteisiin. Myös rakenteiden korjaamisen kasvu on ollut hyvää, koska monet rakenteelliset tekijät ovat tulleet korjausikään. Ikkunoiden vaihtamisen vilkkain vaihe on ohitettu jo aiemmin, mutta volyymi on edelleen hyvä.

Sisätilojen korjaamisen kasvu on ollut viime vuosina kaikkein hitainta. Hidas kasvu johtuu osittain siitä, että sisätilakorjaukset ovat saavuttaneet korjaustarpeen mukaisen tason aiemmin ja markkina on siten vakiintunut.

Rakennuskanta on Suomessa kohtalaisen nuorta, joten korjaaminen on lähtenyt jokunen vuosikymmen sitten matalalta tasolta ja kasvanut tasaisen vahvasti aina viime vuosiin saakka. Korjausrakentamisen määrä on kolminkertaistunut Suomessa vuodesta 1980. Selvin koronavuoden kärsijä on ollut asuinkerrostalojen korjaaminen, erityisesti taloyhtiöremontit.

Remontoinnin edellytykset ovat nyt otolliset

Remontoinnin edellytykset ovat nyt Foreconin johtavan asiantuntijan Markku Riihimäen mukaan Suomessa ehkä historian kaikkien aikojen parhaat.

Ammattimaisen korjaamisen vahvempi elpyminen on alkanut ja ajoittuu enemmän ensi vuoteen. Hyvääkin kasvua voisi olla odotettavissa, mutta tarjousten saanti ja hinnat saattavat kuitenkin rajoittaa taloyhtiöremonttien kovinta vauhtia. Työvoimapulaa on myös korjausrakentamisen puolella erityisesti kasvukeskuksissa.

Pitkällä aikavälillä korjaamisen kasvu hidastuu, kun korjaamisen volyymi on noussut korkealle eikä korjausikään tuleva rakennuskannan määrä enää samalla tavoin kasva.

Uudisrakentamisen kasvu korreloi jatkossa alueellisesti korjausrakentamisen kasvun kanssa. Korjausrakentaminen painottuu yhä enemmän pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Asiaa selittävät eroavaisuudet rakennuskannan keskimääräisessä iässä ja korjaamisen kannattavuudessa.

Suomessa onkin yllättäen korjattu paljon

Korjausrakentamisen markkina-analyysin yllätystieto on, että Suomessa onkin korjattu riittävästi. Tilastot, toteutunut korjausmäärä sekä korjaustarvemallin osoittama tämän hetken korjaamisen taso kertovat, että Suomessa rakennuskantaa on korjattu kohtalaisen aktiivisesti ja korjaaminen on hyvin lähellä korjaustarpeen mukaista tasoa.

Markku Riihimäki muistelee, että 2010-luvun alussa keskusteltiin paljon siitä, onko esimerkiksi kerrostalojen korjaamisessa jääty jälkeen. Kokonaisuutena kerrostalojen korjaaminen on kuitenkin ollut hänen mukaansa riittävällä tasolla. Esimerkiksi vesi- ja viemäriputkien käyttöiät ovat osoittautuneet ennakoitua pidemmiksi, ja siksi kerrostalojenputkiremontit lähtivät aikoinaan käyntiin hieman odotettua myöhemmin.

Kiinteistökannan korjausvelkaa koskevat arviot ovat antaneet korjaustarpeen määrästä huomattavasti Foreconin näkemystä synkemmän kuvan.

Riihimäki sanoo, että korjausvelka on ongelmallinen termi ja se helposti ymmärretään väärin. Vaikka yksittäisen kohteen huolto- ja korjaustoimet olisi tehty ajallaan ja oikein, kohteessa saattaa silti olla korjausvelkaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että korjaamisessa olisi jääty jälkeen.

− On aivan ok, että kohteessa on korjausvelkaa, kun suuret korjaukset alkavat. Ei ole järkevää korjata liikaa tai liian aikaisin, Riihimäki sanoo.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti