Tällaisilla mielikuvilla asuinalueet houkuttelevat ihmisiä

Puukerrostalo Mäihä nousee Seinäjoen asuntomessualueelle. Kuvituskuva. Kuva: Mervi Ala-Prinkkilä

Keskeistä sijaintia ja hintaa on perinteisesti pidetty tärkeimpinä kriteereinä oman kodin hankinnassa, oli kyseessä sitten omistus- tai vuokra-asunto. Nyt niiden rinnalle on nousemassa uusia houkuttimia.

Kaupungit ja niiden asuinalueet kilpailevat jatkuvasti asukkaista. Ostopäätöksen taustalla vaikuttavat yhä useammin alueeseen liitettävät mielikuvat.

– Enää ei riitä, että kunnalla tai kaupungilla itsellään on brändi, vaan myös yksittäiset asuinalueet ja kaupunginosat tarvitsevat oman brändinsä. Kaupunginosabrändin vetovoima näkyy suoraan markkinoilla: asunnonostajat ja -vuokraajat ovat aktiivisemmin liikkeellä alueilla, joilla on jokin omanlaisensa brändi, kertoo rakennuttajayhtiö Lakean toimitusjohtaja Timo Mantila.

Jotta asuntokauppa käy, pitää asuinalueiden siis onnistua luomaan muiden vetovoimatekijöiden lisäksi itsestään houkutteleva mainekuva.

– Hyvä brändi perustuu niihin asioihin, jotka alueen asukkaiden mielestä ovat positiivisia, toteutuvat aidosti arjessa ja jotka he tunnistavat siten oikeasti omakseen. Näistä piirteistä asukkaat puhuvat itsekin erilaisissa kohtaamisissa ja tilaisuuksissa, eivätkä brändiä rakentavat piirteet jää elämään ainoastaan markkinointiesitteiden kiiltokuvamaisiin lauseisiin, sanoo brändiasiantuntija Timo Muhonen.

Millaiset mielikuvat sitten vetoavat suomalaisiin? Lakea ja brändiasiantuntija Muhonen kokosivat tämän hetken vahvimmat kaupunginosabrändäyksen trendit Suomessa.

Näillä brändäysvalinnoilla suomalaiset asuinalueet ja kaupunginosat houkuttelevat asukkaita:

  1. Puurakentaminen. Puu vetoaa suomalaisiin niin oman kodin takapihalla kuin sen ulkoseinissäkin. Ympäristöministeriön selvityksen mukaan Suomeen on tulossa lähivuosina jopa yli 6 000 uutta puukerrostaloa. Puu-etuliite löytyy yhä useammin uusien asuinalueiden nimistä. Esimerkiksi Vantaalle rakentuu parhaillaan Puu-Kivistö.
  2. Urbaani suomalaisuus. Niin nuoret, lapsiperheet kuin senioritkin ovat kiinnostuneet dynaamisesta kaupunkielämästä – mutta kotimaisen turvallisessa mittakaavassa. Esimerkiksi Hyvinkään uusi asuinalue Hangonsilta profiloi itseään New Yorkin kaltaisena asuinalueena, jossa ihmiset saavat Hyvinkään verkkosivujen mukaan ”vapauden asua Central Parkissa ilman Manhattanin hintaa”.
  3. Kulttuurin uudet muodot. Kaupunginosat tuovat mielellään esiin myös omaperäistä kulttuuritarjontaa. Esimerkiksi Vantaan Myyrmäessä katutaide on nostettu merkittäväksi ja tunnistettavaksi osaksi kaupunkikuvaa yhdessä alueen asukkaiden kanssa.
  4. Mobiili elämäntapa. Kaupunginosat houkuttelevat uusia asukkaita myös sillä, miten helppo niistä on päästä pois. Työ tai harrastukset liikuttavat isoa osaa suomalaisista eri puolille omaa kotikaupunkia, koko maata tai jopa kansainvälisesti. Esimerkiksi Vantaan Aviapolis pyrkii erottautumaan korostamalla sijaintiaan lentoaseman välittömässä läheisyydessä.
  5. Ekologisuus ja kiertotalous. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaan suunniteltuja asuinalueita on voinut ihailla Tukholmassa jo kymmenen vuoden ajan. Suomessa ekologisuus on osa esimerkiksi Viikin, Jätkäsaaren ja Kalasataman brändejä. Orimattilaan junaradan varteen rakentuvasta Hennan asuinalueesta on tarkoitus tulla ”itsenäinen ja yhteisöllinen kestävän kehityksen periaattein toteutettu kaupunkiyhteisö”.

0 kommenttia

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti


Käytämme evästeitä, jotta voimme tarjota mahdollisimman hyvän käyttäjäkokemuksen.
Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää