Varsinais-Suomessa tapahtuu vuosittain yli tuhat tulipaloa, joista suurin osa olisi estettävissä. Yleisimmät palojen aiheuttajat taloyhtiöissä ovat varomaton tulen käsittely ja vialliset sähkölaitteet.

Kodin ja taloyhtiön paloturvallisuuden varmistaminen on poikkeusolosuhteissa entistäkin tärkeämpää. Tilastojen mukaan yli 60 prosenttia taloyhtiöiden palovaroittimista on huoltamatta.

Tulipalot estetään parhaiten toimivilla palovaroittimilla ja pitämällä huolta turvallisen asumisen ohjeista. Myös pelastussuunnitelma on oltava ajan tasalla ja taloyhtiöiden asukkaiden saatavilla. Pelastussuunnitelma itsessään ei riitä tulipalon sattuessa, on myös viestittävä aktiivisesti, muistuttaa Kirkkonummen Sanomat.

Onko taloyhtiönne turvallisuusriskit tunnistettu ja niiden toteutuminen ehkäisty? Onko mahdollisiin onnettomuuksiin ja tapaturmiin varauduttu riittävällä tavalla?

Kiinteistöturvallisuuden KIPI-kortti. Tarkoituksena on laatia lainmukainen (pelastuslaki 379/2011 ja valtioneuvoston asetus 407/2011) pelastussuunnitelma.

Suomalaiskoteihin tehty kodinturvakartoitus paljastaa, että joka kolmannessa kodissa ei toteudu pelastuslain vaatimukset kotien palovaroittimien määrästä. Palovaroittimia on myös asennettu väärin ja alkusammutusvälineitä puuttuu.

Pelastussuunnittelu on parantanut taloyhtiöiden turvallisuutta. Tätä mieltä on lähes 70 % taloyhtiöiden edustajista Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tekemässä selvityksessä.

Pelastusturvallisuuden kulmakivi on lakisääteinen pelastussuunnitelma. Pelastuslain mukaan pelastussuunnitelma on laadittava kaikkiin kiinteistöihin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa.

Pelastussuunnitelma ei pelasta asukkaita vaaratilanteessa, varsinkaan jos sen vaarojen ja riskien arviointia on laiminlyöty.

Suomalaisten kiinteistöjen pelastusturvallisuudessa on vakavia puutteita. Taloyhtiöiden porraskäytävissä, lämmönjakohuoneissa ja ullakoilla säilytetään tavaraa, joka voi