Pohjoismaiden asumisesta ja rakentamisesta vastaavat ministerit hyväksyivät 14.9.2020 toimintasuunnitelman, joka sisältää asunto- ja rakennusalan tärkeimmät pohjoismaiset panostukset vuosina 2021–2024. Rakennusalan ilmastotoimiin varataan yhteensä 62 miljoonaa Tanskan kruunua.

Tukea myönnettiin tällä hakukierroksella hieman yli 500 000 euroa yhteensä seitsemälle hankkeelle, joissa selvitetään mm. rakennustuotteiden kierrätettävyyttä uudisrakentamisessa, sekä puutuotteiden valmistuksessa syntyvien sivuvirtojen hyödyntämistä.

Rakentamisen resurssien kiertokulku halutaan vakiinnuttaa osaksi kiertotaloutta alkaneella vuosikymmenellä.

Helsinkiä rakennetaan suurella volyymillä. 86 prosenttia Helsingin asunnoista on kerrostaloissa, joten myös suurin kehittämisen tarve kohdistuu niihin.

VTT ja Luonnonvarakeskus tutkivat mustasotilaskärpästen ja jauhomatojen toukkien valjastamista kiertotalouskäyttöön, kertoo Hämeen Sanomat.

Kevään numerossaan Taloyhtiö.Nyt pureutuu taloyhtiöille ajankohtaisiin aiheisiin. Esillä ovat niin digitalisaation tuomat uudet sähköiset ratkaisut, uusi sähköinen asunto-osakerekisteri, purkava uusrakentaminen kuin toimivaan hallintoon ja päätöksentekoon liittyvät hyvän asumisen peruspilarit.

Suomessa keskustellaan vilkkaasti jätteiden lajittelusta, kierrätyksestä ja kiertotalouden edistämisen haasteista.

Kiertotaloudessa tapahtuu nyt paljon kiinteistö- ja rakennusalalla. Kiertotalouden muuttuminen uudeksi normaaliksi vaatii yhteistyötä erilaisten toimijoiden kesken.

Kiertotaloutta edistävät arkiset valinnat kiinnostavat suomalaisia. Jopa 61 prosenttia juuri toteutettuun kyselyyn vastanneista ilmoittaa vähentäneensä kuluttamista ympäristösyistä ja 77 prosentille on tärkeää, että heidän ostamansa tuotteet on mahdollista kierrättää tai korjata.

Osa suomalaisista toimii jo tänä päivänä tehokkaasti kiertotalouden logiikkaa hyödyntäen, mutta valtaosalle meistä kiertotalous ei